(Arkisto: syyskuu 2012)
Todistettavasti syyllinen MTV3:lla.
Selatessani tietoverkossa telkku.com-sivustolta maanantai-illan TV-tarjontaa törmäsin edellä mainittuun ohjelmaan. Tuo ohjelman syyllistävä nimi avasi jälleen kerran arvet. Arvet, jotka olen halunnut niin monta kertaa unohtaa, mutta jotka kerta toisensa jälkeen heittäytyvät vasten siloposkisia kasvojani kuin lokinpaska vasten tuulilasia.
Todistettavasti syylli
Selatessani tietoverkossa telkku.com-sivustolta maanantai-illan TV-tarjontaa törmäsin edellä mainittuun ohjelmaan. Tuo ohjelman syyllistävä nimi avasi jälleen kerran arvet. Arvet, jotka olen halunnut niin monta kertaa unohtaa, mutta jotka kerta toisensa jälkeen heittäytyvät vasten siloposkisia kasvojani kuin lokinpaska vasten tuulilasia.
Todistettavasti syylli
nen -draamasarjassa etsivä Lilly Rush
työtovereineen tutkii ratkaisemattomiksi jääneitä rikoksia vuosien, jopa
vuosikymmenien takaa. Tuota infotekstiä lukiessani tunsin, että Lily Rush on
pian minunkin perässäni, sillä minä olen myös syyllinen. Olen tästä
syyllisyydestäni jo pariin otteeseen julkisesti avautunutkin ikään kuin olkiani
kohautellen ja kömpelösti vitsaillen. Mutta tässä ei ole kyllä mitään
vitsailemisen arvoista. Ei yhtään mitään! Piste. Pyh!
Oli syksy 1999. Nokian Pyryn A-juniorijalkapallojoukkueen saunailta Nokian keskustan välittömässä läheisyydessä oli erinomaisessa nousukiidossa. Kesken saunaillan yksi pelaaja lähti syystä tahi toisesta keskustan uimahallia kohti mukanaan saunaillasta kähvelletty nakkipaketti. Tuo pelaaja olin minä. Ja minä hoopo heittelin noilla nakeilla kuntouimareita. Heitin suoraheittoja, vähän kiertonakkiheittoja ja löysiä ranneviskaisuja. Ja minä nauroin siinä samalla kuin vain 17-vuotias nousuhumalainen pojankoltiainen voi nauraa.
Tuskin tässä viranomaiset ovat sentään perässäni, tai jos nakkien heittäminen kuntouimarien päälle syyskuisena perjantai-iltana Nokian uimahallissa syksyllä 1999 on rikos, niin minä olen niin syyllinen! Mutta henkistä syyllisyyttä ja katuvaisuutta en ole pystynyt itsestäni poistamaan. En minä ole edes tosissani sellaista halunnutkaan. Minä haluan kohdata edes jonkun noista nakittamistani kuntouimareista. Sillä kuten jo vanha pohjoisnokialainen kansansanontakin kuuluu: Sen nakin edestään löytää, minkä taakseen jättää.
Joten jos joku teistä kuntouimareista tunnistaa nyt itsensä, niin haastan Sinut saapumaan Nokian uimahalliin ensi viikon torstaina vaikka kello 18:00. Teen silloin paluun rikospaikalle vesijuoksun ja uinnin merkeissä. Minä haluan, että sinä, joka jouduit aikoinaan nakitetuksi, maksat nyt nakit nakkeina ja tulet sinne kahvion yläparvelle heittelemään nyt vuorostasi minua nakeilla! Tämä asia ei ole muuten ratkaistu ja minä itse en saa koskaan rauhaa sielulleni. Sielulleni, jota painaa syyllisyyden nakkipaketti.
Minä olen todistettavasti syyllinen.
Oli syksy 1999. Nokian Pyryn A-juniorijalkapallojoukkueen saunailta Nokian keskustan välittömässä läheisyydessä oli erinomaisessa nousukiidossa. Kesken saunaillan yksi pelaaja lähti syystä tahi toisesta keskustan uimahallia kohti mukanaan saunaillasta kähvelletty nakkipaketti. Tuo pelaaja olin minä. Ja minä hoopo heittelin noilla nakeilla kuntouimareita. Heitin suoraheittoja, vähän kiertonakkiheittoja ja löysiä ranneviskaisuja. Ja minä nauroin siinä samalla kuin vain 17-vuotias nousuhumalainen pojankoltiainen voi nauraa.
Tuskin tässä viranomaiset ovat sentään perässäni, tai jos nakkien heittäminen kuntouimarien päälle syyskuisena perjantai-iltana Nokian uimahallissa syksyllä 1999 on rikos, niin minä olen niin syyllinen! Mutta henkistä syyllisyyttä ja katuvaisuutta en ole pystynyt itsestäni poistamaan. En minä ole edes tosissani sellaista halunnutkaan. Minä haluan kohdata edes jonkun noista nakittamistani kuntouimareista. Sillä kuten jo vanha pohjoisnokialainen kansansanontakin kuuluu: Sen nakin edestään löytää, minkä taakseen jättää.
Joten jos joku teistä kuntouimareista tunnistaa nyt itsensä, niin haastan Sinut saapumaan Nokian uimahalliin ensi viikon torstaina vaikka kello 18:00. Teen silloin paluun rikospaikalle vesijuoksun ja uinnin merkeissä. Minä haluan, että sinä, joka jouduit aikoinaan nakitetuksi, maksat nyt nakit nakkeina ja tulet sinne kahvion yläparvelle heittelemään nyt vuorostasi minua nakeilla! Tämä asia ei ole muuten ratkaistu ja minä itse en saa koskaan rauhaa sielulleni. Sielulleni, jota painaa syyllisyyden nakkipaketti.
Minä olen todistettavasti syyllinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti