sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Yötervehdys Pohjois-Nokialta

(Arkisto: syyskuu 2014)

Rakas kotikaupunkini se vaan jaksaa aina yllättää. Nimittäin äsken tapahtui varsin eriskummallinen tapahtumasarja. Okei, olin vetäytynyt jo yöpuulle ja olin unten mailla, kun hiljalleen heräsin voimakkaaseen ikkunan hakkaamiseen. Kuunneltuani pöllämystyneenä hetken kolinaa tajusin asian laidan ja kuiskasin itselleni: ”Voi v*ttu, toihan on mun pesuhuoneen ikkuna!”

Mulla oli jäänyt valot päälle pesuhuoneeseen sekä keittiöön eli selkeä signaali ulospäin: täällä ollaan kotona. Niin ne tilanteet muuttuvat - hetki sitten olin nukkumassa ja yhtäkkiä löysin itseni olohuoneesta älypuhelin kädessäni numerot 11 näpyteltynä eli nopea 2 siihen päälle ja olisin ollut yhteydessä hätänumeroon. Puntaroin kaikkia mahdollisia vaihtoehtoskenaarioita. En suostunut uskomaan, että tässä olis joku vaaratilanne käsillä, joten karistin pikkuriikkiset pelkotilat pois, kävelin eteiseen, panin etuoven varmuuslukon kiinni ja avasin oven raolleen. Ajattelin, että tulkoon mitä tulee. Jos mut lahdataan omalle kotiovelle, niin bring it on! Otetaan riski, sillä jollain voi olla myös hätä!

Kuinka oikeassa olinkaan! Umpihumalainen noin 60-vuotias t-paitainen mies selitti, että asuu tien toisella puolella, vaimo on nukkumassa kolmannessa kerroksessa, alaovi on lukossa, avaimet hukassa ja hän jäätyy tänne ulos. Hän pyysi mua ratkaisemaan tilanteen ja tarjosi kolmea ryppyistä viiden euron seteliä. Kieltäydyin rahasta ja hetken mies oli kiihtyneen hätääntyneessä olotilassa ihmetellen kovaan ääneen, että on se kumma, kun ei raha kelpaa s**tana! Sanoin, että kello on melkein yks aamuyöllä, me ei tunneta toisiamme, enkä tarvitse sun rahojas, mutta haluan auttaa.

Hän antoi vaimonsa nimen sekä osoitteensa ja lähti hoipertelemaan kotirappunsa eteen. No tuota, etunimi ja osoite menivät väärin. Mä soitin parvekkeeltani 020202:een ja katselin samalla tätä tien toisella puolella rappunsa eteen rauhallisesti sammuvaa miestä. 020202-plikka oli yhteistyökykyinen ja tovin pähkäiltyämme täsmäävä puhelinnumero löytyi. Puhelimeen vastasi Mirja, joka meni oitis huolestuneena noutamaan miehensä rapusta kotiin.

Nyt on vapauttavan hyvä fiilis! Viittasin kintaalla orastavalle pelkotilalle luottaen ainoastaan intuitiooni sekä ystävällisyyden ja auttamisen voimaan. Hyvää yötä, huomenta ja viikonloppua!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti