keskiviikko 26. joulukuuta 2018

Mäkihyppy Sport TV: Nokialaislupaus kovin tavoittein Keski-Euroopan mäkiviikolle


Pienillä resursseilla operoiva Mäkihyppy Sport TV on täysillä mukana talven kisakaudella! Pääsin tuotantopäällikön roolissa haastattelemaan 36-vuotiasta nokialaista mäkihyppylupaus Antti Teisalaa, joka on osallistumassa viikonloppuna Keski-Euroopan mäkiviikolle.
Teisala on mm. lähettänyt kansainväliselle mäkihyppyliitolle sähköpostiemailia, että olisi osallistumassa mäkikisaan. Kisajärjestäjiltä ei ole tullut takaisin emailia, etteikö asia olisi kunnossa. Jännittävää loppuvuotta kaikille! 



lauantai 15. joulukuuta 2018

1700 ruokakassia vähävaraisille perheille

Tonttujuoksu onnistuneesti takana täällä Turun keskustassa. Seppo, minä, Juhani ja Osku + koko meidän firma toimittiin hyväntekeväisyystapahtuman kummeina.

Jengiä oli hienosti paikalla, kiitos! 🎅🏻❤️
Lopputulos = vähävaraisille perheille pystytään ohjaamaan yli 1700 ruokakassia jouluksi.
 



maanantai 3. joulukuuta 2018

Joulupukkikeikkarahat Invalidiliiton Avustajakoirat-toiminnalle

Tosi hyvää joulua kaikille! 🎅🦁
Joulupukin ja koiratontun perinteiset joulupukkikeikat loppuunmyyty jouluaatolle 2018. Seppo on mukana ensimmäiset neljä tuntia ja menee sitten "mummulaan" päiväunille. Pukki jatkaa vielä toisen pätkän.

Lahjoitetaan kaikki joulupukkikeikkarahat tänä jouluna Invalidiliiton Avustajakoirat-toiminnalle. Sen lisäksi hommattiin Invalidiliitolta heijastin ja parkkikiekko.

Avustajakoira on fyysisesti vammaisen ihmisen avuksi koulutettu koira, joka avustaa käyttäjäänsä päivittäisissä toimissa. Koira voi olla se ratkaiseva tekijä, joka mahdollistaa toimintarajoitteisen ihmisen itsenäisen elämän, liikkumisen ja pärjäämisen. Lisäksi avustajakoira saattaa olla se ainoa ystävä.

Tällä julkaisulla haluamme myös lisätä tietoisuutta Avustajakoirista. Siispä jos haluat itsekin tukea tällaista toimintaa, voit ostaa esimerkiksi heijastimen tai lahjoittaa juuri haluamasi summan rahaa vaikka tekstiviestillä. Kiitos ja mukavaa joulun odotusta!

Lue lisää: https://elamayllattaa.fi/avustajakoirat/




lauantai 24. marraskuuta 2018

Kerranhan täällä vaan eletään!

Miten voi taas samalle jätkälle sattua ja tapahtua yhden kauppareissun aikana!?
Olin nimittäin eilen alkuillalla rutiininomaisella kauppareissulla. Karkkihyllyn kohdalla olin jo ottamassa suklaalevyä kärryyn, mutta samaan aikaan vilkuilin pulunsilmällä jäätelöhyllyä, että ottaisko kuitenkin jätskiä. Pari tuntia myöhemmin havahduin kotosalla, etten ostanut kumpaakaan!
Eli siis juuri kun olin ollut ottamassa sitä suklaalevyä kärryyn, niin siirryinkin vilkuilemaan jäätelökaappeja. Ja jäätelökaappien kohdalla luulin jo ottaneeni suklaalevyn kärryyn. Harvinainen välitilamoka näin kokeneelle herkkuhiirelle! Oon edelleen pöllämystynyt virheestäni ja esittelen jatkuvasti itselleni sitä kysymystä, että miten näin voi tapahtua tällä tasolla?! Aion käydä tämän tarkasti läpi itseni kanssa.
Mutta ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin.
Saman kauppareissun loppupuolella törmäsin kirjahyllyjen kohdalla Guinness World Records 2019 -kirjaan!
Sain aina lapsena Guinnessin ennätyskirjan joululahjaksi ja olin jo unohtanut koko kirjan olemassaolon. Tuli spontaanisti aivan sairaan nostalginen olo, joten silmiäkään räpäyttämättä minä rämäpää laitoin tuon ennätyskirjan ostoskärryyn.
Kerranhan täällä vaan eletään! 🤟

perjantai 23. marraskuuta 2018

Seppo valittiin Vuoden somekoiraksi 2018

Minä ja Seppo oltiin Viestinnän tulevaisuus -seminaarissa Helsingin ydinkeskustassa torstai-iltana. Esiinnyttiin lavalla pilke silmäkulmassa - toinen meistä puhui ja toinen oli alasti. Samalla Seppo palkittiin Vuoden 2018 somekoirana. Isot kiitokset!

Paikalla oli runsaasti todella mukavia viestintäalan ihmisiä ja Sepi oli kyllä melkoinen yhteiskuvamagneetti. Ollaan tässä vuosien saatossa ajauduttu monenlaisiin seikkailuihin karvaisen koirapoikani kanssa. Hienoja kokemuksia elämän muistopankkiin!
 




sunnuntai 18. marraskuuta 2018

Pidennetty viikonloppu Unkarissa ja Slovakiassa

Saavuin viettämään pidennettyä viikonloppua Eurooppaan. Laitoin kohteliaasti myös automaattisen poissaolovastauksen työsähköpostiin. Mukavaa viikonloppua!  





Terveisiä Bratislavasta! ✌️🇫🇮 
Täällä ollaan esittelemässä kokenutta vuoden 1995 MM-finaalin Suomi-Ruotsi VHS-kasettiani. Tiedustelin ystävälliseen sävyyn paikallisilta ihmisiltä ja seurueilta, että kuinka monta jääkiekon maailmanmestaruutta 1995 Slovakialla on?
Jengi otti tosi hyvin vastaan tosiasiat, että Suomi tosiaan voitti tuolloin MM-kultaa ja Slovakia ei voittanut. Tulee siinä aina sellainen upea yhteishenki, kun alan hehkuttaa Jutin 4–0-maalia ylämummoon, Ville Peltosen hattutemppua ja Jukka Tammen voitonjuhlia pelkät munarit jalassa. Olisiko tämä nyt 35. maa, missä VHS-95 on seikkaillut mukanani? Hieno kasvutarina.




sunnuntai 11. marraskuuta 2018

Isänpäiväkahvilla

Olavi-isäni menehtyi melkein päivälleen 22 vuotta sitten, mutta ollaan edelleen tosi hyvissä väleissä. Vuosikymmenet ovat vaihtuneet ja ajat muuttuneet, mutta tietyt asiat eivät unohdu ikinä. 

Isänpäivänä 1996 oltiin siskoni Pauliinan kanssa Nokian sairaalassa katsomassa isää. Syöpä oli tehnyt tehtävänsä ja isällä ei ollut enää paljoa aikaa jäljellä, mutta niin vaan sitkeä Olavi-sissi pystyi syömään pienen kakunpalan, jonka olimme hänelle tuoneet. Lämmitti 14-vuotiaan pohjoisnokialaisen pottatukkanuorukaisen mieltä.

Meidän piti lähteä jätkien kesken Kanariansaarille syksyllä 1998, jolloin Olavi olisi täyttänyt 50 vuotta, mutta se reissu jäi sitten tekemättä. Mutta tätähän tämä elämä on - ei se aina tottele toiveita tai suunnitelmia.

Nuorena poikana opin isältäni, että ystävällisyydellä ja leikkimielisyydellä pärjää hyvin tässä elämässä, ja noilla teemoilla olen porskuttanut eteenpäin. Oltiin Olavin kanssa molemmat kovia Kikka-faneja, varmaan Pirkanmaan kovimpia. Se on jäänyt ikuisesti mieleen.

Tässä olen tosiaan kahvittelemassa ja rupattelemassa isäni luona Nokian hautausmaalla. Mulla on aina täällä ollessani tapana puhua ääneen, kertoa kuulumiset ja heittää pari poikkeuksellisen hyvää vitsinkulmaa Olaville. Mukavaa isänpäivää kaikille!




tiistai 6. marraskuuta 2018

Kuntosalilla

Alkaa kuntosalilla käyminen hiljalleen näkyä, kun jengi tulee rohkeasti kyselemään treenivinkkejä!
Tai "kyselemään treenivinkkejä" ja "kyselemään treenivinkkejä", mutta yksi tyyppi tuli tiedustelemaan, että onko mulla vielä treeni kesken tuossa yhdellä laitteella.
Sanoin, ettei ole.


keskiviikko 24. lokakuuta 2018

Hart-Sport-kone saapui toimistollemme

Tämä on ihanaa! Viestintäliigan toimistolle saapui tänään legendaarinen Hart-Sport-kone. 💚

Mun täytyy avoimesti myöntää, että tämä on poikkeuksellisen nostalginen ja henkilökohtainen hetki elämässäni. 



sunnuntai 21. lokakuuta 2018

Iskä ja poika

21.10.2010: Elämääni saapui 8-viikkoinen shetlanninlammaskoira, joka sai nimekseen Seppo. Meitä molempia jännitti aika paljon. 

21.10.2018: Tasan kahdeksan vuotta myöhemmin kuvassa samat jätkät, sama divaanisohva ja samat oloasuhousut. 



perjantai 12. lokakuuta 2018

Terveisiä Tallinnasta!

Jalkapallon Nations Leaguen ottelu Viro-Suomi tänään perjantaina klo 21:45 täällä Tallinnassa. Ollaan poikien kanssa jo valmistautumassa illan koitokseen hyvillä energiatasoilla!



lauantai 29. syyskuuta 2018

Terveisiä Tukholmasta!

‪Mulla ja VHS-kasetilla on täällä käynnissä maltillinen katuperformanssi, jossa muistuttelen ruotsalaisia toukokuun 1995 tapahtumista. Tosi hyvin jengi on edelleen sinut sen faktan kanssa, että Suomi voitti Ruotsin MM-finaalissa 4-1. #nevöföget ‬



keskiviikko 25. heinäkuuta 2018

Jaakon päivä

Jaakolla on tänään keskiviikkona 25.7. varmasti yksi uran haastavimmista päivistä heittää kylmä kivi veteen. Tai toki kylmän kiven voi heittää, mutta epäilen jyrkästi vesien viilentymistä.
Sen verran haluan lähettää tsemppiä, että tää ei todellakaan johdu Jaakko susta, vaan se on tää pitkään jatkunut helle. Sä oot Jaakko oikeesti tosi hyvä heittämään kiviä veteen. Kokenut kylmien kivien heittäjä, jonka ura ulottuu käsittääkseni jonnekin 1700-luvulle saakka. Itse en ollut edes syntynyt vielä silloin! Ja hei, Jaakon kylmä kivi -kuviot löytyvät myös Wikipediasta ja jengi puhuu Jaakosta aina heinäkuun 25. päivä. Hyvää nimipäivää!
Ei kukaan heitä näillä keleillä tarpeeksi kylmää kiveä veteen. Ei Hannu, ei Johanna, eikä Petteri. Ei Kukaan! Se heittäköön ensimmäisen kiven, joka näillä helleinfernoilla väittää viilentävänsä vedet. Aivan, aika hiljaista on ja ei ole esimerkiksi tähän päivitykseen lentänyt ainuttakaan kiveä. Kertoo omaa kieltään!
Ja kuka niitä loppupeleissä edes laskee, että onko se kivi juuri tänään kylmä vai kuuma ja viileneekö vedet vai ei. Kiviäkin kiinnostaa. Jaakko hei, ihan turha lannistua, vaikka vedet pysyisivätkin lämpiminä. Ihmisiähän tässä vaan ollaan!


maanantai 9. heinäkuuta 2018

Kesäloman huippuhetket yhdessä slaidissa

Palasin tänään kesälomilta takaisin hihnalle. Olin valmistellut oman diashown maanantaiaamun viikkopalaveriin ja hienosti jengi kyllä esitti kiinnostunutta. 
Tästä on tosi hyvä lähteä rakentamaan uutta viikkoa!



tiistai 3. heinäkuuta 2018

Kesälomareissulla Sääksmäen Sillassa

Kesälomareissulla Sääksmäen Sillassa. 
Tässä on viimeisen päälle hiottu kuvakokoelma yhdestä tämän kesän kohokohdistani ja omien kesälomasuunnitelmieni ehdottomista helmistä. Kävin nimittäin itseni kanssa noin 18 minuutin kahvittelureissulla kahvila-ravintola Sääksmäen Sillassa! Otin paljon enemmänkin älypuhelinkuvia, mutta valkkasin tähän vain kaikkein parhaimmat ja henkilökohtaisimmat kuvat.
Käytiin perheen kanssa 90-luvulla tosi usein täällä Vanhan Tampereentien kupeessa sijaitsevassa Sääksmäen Sillassa. Olisko ollut joku kesä 1993, kun sanoin jo edesmenneelle isälleni ihan vitsillä tuossa parkkipaikalla, että näin on nännit! Olavi vastasi naama peruslukemilla, että kuis on kullit? Naurettiin molemmat ihan kippurassa. Tuolloin täällä oli vilkas liikenne ja porukkaa riitti usein jonoksi asti. Nykyään on hiljaisempaa, mutta nostalgiatunteeni ovat hyvin voimakkaat, sillä en oo käynyt täällä ysärivuosien jälkeen. Viime kesänä tosin kävin parkkipaikalla, mutta kahvila oli kiinni.
Tällä kesälomareissullani halusin korostaa menneiden muistelua, joten automatkalla Sääksmäelle kuuntelin radiosta pelkästään Järviradiota, josta tuli muun muassa Johanna Pakosen klassikkobiisi Tummin kyynelin sekä Anja Niskasen ajattoman ihana rallatus Ollaan hiljaa vaan. Kyllä mun korvat nauttivat, kun ei tullut kuunneltua isoja radiokanavia, joissa soi nykyään vartin välein Sannin, Antti Tuiskun ja Haloo Helsingin biisit. Järviradiossa meno oli aitoa. Mulla on ikävä 90-luvulle.
Nautinnollista kuvakollaasini seuraamista! 


Tässä on Sääksmäen Silta kuvattuna parkkipaikalta käsin. Kuvanottohetkellä oli pieni jännitys, sillä edellisestä visiitistäni tuonne sisätiloihin oli kulunut jo yli kaksi vuosikymmentä.


Tässä oon kävelemässä rappusia ylös ja tuossa ylhäällä on etuovi.


Mun lisäksi koko paikassa ei ollut paljoa muita. Tosi hyvä juttu, sillä sain tosi paljon omaa tilaa mulle ja mun henkilöbrändille.


Kävin miesten saniteettitiloissa ennen kuin menin ostamaan kahvia ja pullaa. Tämä kuva on otettu vain joitakin sekunteja ennen kuin lähdin suorittamaan rutiininomaista pystypissausta.


Postikorttimaisema! 
Ostin kahvin ja pullan. Kauhealla säkällä ulkona satoi vettä, jonka myötä pystyin istumaan sisätiloissa hyvällä omallatunnolla, eikä tarvinnut ryhtyä henkiseen painiotteluun itseni kanssa, että menenkö terassille vai jäänkö sisätiloihin.


Tässä juon kahvia. 


Ensimmäinen puraisu pullasta takana. Muistaakseni olin ottanut kolme pientä hörppyä kahvistani tässä vaiheessa. Voi olla myös neljä, mutta ihan rehellisesti sanottuna en muista tarkkaa hörppäysmäärää.


Tarkkasilmäisimmät varmaan saattavat huomatakin, että tässä kuvassa olin puraissut jo kaksi kertaa pullasta. Oli tosi hyvää pullaa ja kyllä sitä kelpasi pureskella.


Tässä on ehkäpä koko loistavan kuvakollaasini paras kuva. Aito ja käsittelemätön panoraamakuva Sääksmäen Sillasta.


Otin myös jääkiekon MM-finaalin 1995 VHS-kasettini mukaan, sillä käytiin täällä perheen kanssa myös vuonna 1995. Tosi henkilökohtainen hetki kaikin puolin.


Vielä viimeinen fiilistelykuva parkkipaikalta. Kiitos kaikille kuvakollaasiseuraajille ja mukavaa kesänjatkoa!


perjantai 29. kesäkuuta 2018

Jalkapallon MM-kisoissa 2018 - time of my life!

Jalkapallo Sport TV:n tiimi lähdössä Venäjälle jalkapallon MM-kilpailuihin. Ensimmäiset kisat itselleni tuotantopäällikkönä ja Antille mahdollisena pelaajana. Tottakai vähäsen jännittää, mutta sitten kun ei enää jännitä, niin ihan turha edes lähteä MM-kisoihin!

Isot kiitokset Urheilumatkat Antti Teisalalle matkan toteutuksesta. 




Pysäyttelin paikallisia ihmisiä Pietarin ydinkeskustassa ja tiedustelin ystävälliseen sävyyn, että kuinka monta jääkiekon maailmanmestaruutta 1995 Venäjällä on. Samalla esittelin vähän herkistyneenäkin kokenutta MM-finaalin 95 VHS-kasettiani.

Kyllä jengi otti tosi hyvin vastaan sen tosiasian, että Suomella on yksi MM-kulta 1995 enemmän kuin Venäjällä.


‪Terveisiä Pietarin keskustasta! Jäin suustani kiinni nigerialaiskannattajien kanssa ja kerroin heille kaiken jääkiekon maailmanmestaruudesta 1995. Aika nopeasti siinä sitten fiilisteltiin porukalla MM-finaalin kokenutta VHS-kasettia. ‬

‪Tosi mukavista nigerialaisista vain yksi tiesi lajin nimeltä jääkiekko, mutta kyllä he tykkäsivät, kun kuvailin juurta jaksain mm. Peltosen Villen kolmea maalia, Jutin ylämummoa ja Jukka Tammen juhlintaa pelkät munarit jalassa. Ja me kaikki mennään tiistai-iltana Nigeria-Argentiina-otteluun. Tätä on yhteisöllisyys!
 


Täällä Jalkapallo Sport TV, Pietari. 🎙⚽️

Haastattelin tuotantopäällikön roolissa 35-vuotiasta nokialaista 7. divaripelaaja Antti Teisalaa, joka aikoo liittyä Argentiinan joukkueeseen tiistai-illan ratkaisevaan alkusarjaotteluun.




Argentiina vs. Nigeria käynnistymässä Pietarissa!

Mukana menossa Petteri Poukka, Antti Teisala, Pertti Rantanen, Joonas Nevala ja Rami Salomaa.





Argentiinalainen TV-kanava kiinnostui tiistai-iltana jääkiekon MM-finaalin 1995 VHS-kasetistani. ‬

‪Argentiina oli juuri varmistanut paikkansa neljännesvälierissä ja pääsin kertomaan suorassa lähetyksessä Argentiinan kansalle Suomen ensimmäisestä jääkiekon maailmanmestaruudesta. Hieno läpimurto!
 




Serbialaiset kannattajat kiinnostuivat kädessäni olevasta VHS-kasetistani, joten kerroin heille jääkiekon maailmanmestaruudesta 1995. Fiilistelin mm. Jarmo Myllyksen torjuntoja sekä Curt Lindströmin rauhallista valmennustyyliä. Tottakai Jutin 4–0-maali ylämummoon tuli myös kuvailtua jne.

Selviteltiin siinä myös MM-kultamitaleita ja kävi hyvin selväksi, ettei Serbialla ole jääkiekon maailmanmestaruutta 1995 ja Suomellahan sellainen nimenomaan on. Jätkät ymmärsi hienosti faktat faktoina!
 





‪Meksikon kannattajat tulivat tiedustelemaan VHS-kasettini tarinaa viime yönä Moskovan ydinkeskustassa. ‬

‪Onnittelin heitä neljännesvälieräpaikasta, mutta muistutin myös, että Suomella on yksi kappale jääkiekon maailmanmestaruuksia 1995 enemmän kuin Meksikolla. Jätkät onnittelivat siinä puolestaan mua lätkämestaruudesta 1995. 

Kyselin samalla vähän, että muistavatko he nimeltä esimerkiksi Timo Jutilaa, Ville Peltosta tai Marko Kiprusoffia, mutta eivät ainakaan myöntäneet muistavansa. Hyvässä hengessä toivoteltiin tsempit ja jatkettiin matkojamme eri suuntiin.




Täällä Moskovassa tunnelma kohoaa ja törmäsin äsken Fan Fest -alueella kolumbialaiskannattajiin hetki ennen alkusarjan ratkaisevaa ottelua Senegalia vastaan. Aika nopeasti fiilisteltiin koko jengillä jääkiekon MM-finaalin 1995 VHS-kasettiani. 

Nuo mukavat kolumbialaiset olivat syvästi uskonnollista porukkaa. Kerroin heille, etten itse kuulu kirkkoon, mutta oon uskonut toukokuusta 1995 lähtien Suomen jääkiekkohistorian ensimmäiseen kultamitaliin.




Kolumbia hienosti neljännesvälieriin! Illan ottelun jälkeen Jalkapallo Sport TV:n tuotantotiimiä pyydettiin kolumbialaisen tv-kanavan suoraan lähetykseen kertomaan näkemyksensä illan ottelusta sekä joukkueen mahdollisuuksista jatkopeleissä. 

Hienoa ylikansallista yhteistyötä urheilumedioiden välillä!





Liikuttava päätös torstai-illalle Moskovassa. Egypti on jo pudonnut jalkapallon MM-kisoista, mutta heidän sympaattiset kannattajat tulivat rohkeasti jutulle ja halusivat tietää VHS-kasettini tarinan.

Kerroin heille, että ihan turha murehtia liikaa, sillä Suomi on ainoa maa urheiluhistoriassa, jolla on jääkiekon maailmanmestaruus 1995. Kehuin siinä samalla jätkien faaraohenkisiä hattuja ja tokaisin myös, että Kiprun takatukka näyttää hieman samalta.
 




Japani eteni upeasti MM-kisojen jatkopeleihin torstai-iltana. Isot onnittelut

Kuvassa oleva kokenut fani tiedusteli tuossa äsken, että oonko suomalainen. Sanoin, että kyllä mä oon suomalainen! Kysyin heti perään, että ootko itse japanilainen. Molemmat repesivät oitis vapautuneeseen naurunremakkaan, sillä hän näytti täysin japanilaiselta ja hänellä oli tuo iso Japanin lakana, eli tietysti hän oli japanilainen. Ihan h*lvetin hyvä tilanneläppä itseltäni!

No ei mitään, nopeasti juteltiinkin jo jääkiekon maailmanmestaruuskisoista 1995. Totesin asiallisesti, että Suomella on yksi jääkiekon MM-kulta 1995 enemmän kuin Japanilla. Tuo hyväntuulinen japanilaismies otti faktat tosi hienosti vastaan. Ja hän itse asiassa tiesi nimeltä Mika Häkkisen, mutta ei esimerkiksi Timo Jutilaa, Jukka Tammea tai Erik Hämäläistä.






Unohtumaton MM-kisaviikko takana Pietarissa ja Moskovassa! Kiitoksia teille kaikille, jotka elitte mukana jalkapallohuumassa, jonka yhteydessä jääkiekon MM-finaalin 1995 VHS-kasetti yhdisti ihmisiä. Me tehtiin tää yhdessä!

Oli mahtavaa tutustua lähes kaikilta mantereilta kotoisin oleviin ihmisiin ja äimistellä joukolla Suomen lätkäkultaa 1995. Ei ollut edelleenkään millään muulla maalla jääkiekon maailmanmestaruutta 1995. Se on pysyvä fakta, mutta tottakai yhteinen VHS-seikkailumme jatkuu myös tulevaisuudessa eri puolilla maailmaa. Ihmisethän on kaikkialla lähtökohtaisesti hyviä ja juttu kyllä luistaa, kun vaan heittäytyy tilanteisiin voimakkaasti pilke silmäkulmassa. Ja jos ilmaantuu tukalia kielimuuritilanteita, niin hyväntuuliset käsiefektit sekä naaman monipuoliset ilmeilyt kyllä hoitavat tilanteet. VHS-kasetti on erinomainen jäänmurtaja.

Nyt väsähtäneenä takaisin Suomeen nukkumaan univelkoja pois sekä jatkamaan kesälomaa. Hyvää viikonloppua!






torstai 21. kesäkuuta 2018

Poissaoloviesti työsähköpostiin

Onhan tää aina mukava tunne, kun on mahdollisuus vähän hengähtää ja voi laittaa poissaoloviestin työsähköpostiin. 

Mukavaa keskikesää kaikille! 



torstai 14. kesäkuuta 2018

Herkistyneessä olotilassa jalkapallon MM-kisojen 2018 alla

Synnyin potrana poikavauvana Nokialla vuonna 1982. Ensimmäinen merkittävä muistikuva omasta elämästäni on kesältä 1989, jolloin olin hyvän ystäväni Timon kanssa Alisenjärven uimarannalla tirkistelemässä naisten pukukopin seinänraosta. Näin tuolloin ensimmäistä kertaa tissit ja ymmärsin pysyvästi, että tissit ovat hieno asia.
Mutta jotain vieläkin sykähdyttävämpää ja kauniimpaa oli luvassa heti seuraavana kesänä. Nimittäin jalkapallon MM-kisat 1990 jäi mieleeni ikuisiksi ajoiksi ja tuolloin minusta tuli tämän kuningaslajin uskollinen ystävä. Kesän 1990 MM-kisoissa Walter Zenga otti satumaisia torjuntoja Italian maalilla, Kamerunin kulttihyökkääjä Roger Milla tuuletti maaliaan ikonisesti kulmalipulla ja Saksan puolustaja Andreas Brehme ratkaisi finaalin rankkarillaan. Ja nämä tähtihetket vain muutamia mainitakseni.
Kesän 1990 MM-kisojen ansiosta sain voimakkaan kipinän jalkapalloon ja aloitin itsekin lajin harrastamisen tarunhohtoisessa Nokian Palloseurassa. Myöhemmin aikuisiälläni pelasin semimenestyksekkään ja vuosikymmenen mittaisen uran 2. divarissa. Solmin kosolti elinikäisiä ystävyyksiä hienojen ihmisten kanssa, näin kymmeniä eri paikkakuntia ympäri eteläistä Suomea ja olin saunailtojen supertähtiä.
Jalkapallon MM-kisat 2018 käynnistyvät tänään torstaina ja oloni on täsmälleen samanlainen kuin tuolloin kesällä 1990 ollessani 8-vuotias pohjoisnokialainen pottatukka - innostunut ja jännittynyt. Lisäkiinnostusta tuo se tosiasia, että lähden juhannuksen jälkeen itsekin paikanpäälle Venäjälle katsomaan MM-kisoja.
Tervetuloa, MM-kisat 2018. Olen odottanut sinua viimeiset neljä vuotta!
Best regards,
Petteri Poukka
Jalkapalloromantikko


perjantai 8. kesäkuuta 2018

torstai 7. kesäkuuta 2018

Viestintäliigan 2-vuotisbileet Turussa

Viestintätoimistomme 2-vuotissynttäreitä vietettiin Turussa kesäkuun alussa 2018.

Toki virallinen syntymäpäivä on alkukeväällä, mutta silti.









tiistai 5. kesäkuuta 2018

Jalkapallo Sport TV: Nokialaislupaus Antti Teisala pyrkii MM-kisoihin


Jalkapallo Sport TV:n tuotantopäällikkönä sain kunnian haastatella 35-vuotiasta nokialaista jalkapallolupausta Antti Teisalaa. Hän pyrkii historian ensimmäisenä 7. divaripelaajana jalkapallon MM-kisoihin!
Teisala tutkii tällä hetkellä sukujuuriaan ja on tarvittaessa valmis haastamaan Fifan ex-puheenjohtajan Sepp Blatterin oikeuteen. Oheisella videolla koko erikoishaastattelu!



keskiviikko 30. toukokuuta 2018

Sepon kanssa panelisteina

Oltiin kollegani Sepon kanssa tänään Tech4dogs-koirateknologiatapahtumassa paneelikeskustelijoina. Meillä oli tosi hyvä työnjako - minä puhuin ja Seppo kerjäsi juustoa sekä oli kaikkien kanssa selfieissä.



tiistai 10. huhtikuuta 2018

Petteri lähetti postikortin helmikuussa Karibialta - vastaanotti kortin itse huhtikuisena tiistaina Turussa



Viestintäliigan perustajaosakas ja semikomeaksikin haukuttu könsikäs Petteri Poukka lomaili pari kuukautta sitten Dominikaanisessa tasavallassa. Petteri tykkää työtovereistaan, joten hän lähettikin heti lomansa alkajaisiksi postikortin, jossa kertoi tykkäävänsä työtovereistaan. 

Tiistaiaamuna 10. huhtikuuta tehtiin Turussa kovatasoista viestintää, kun Petteri tepasteli toimiston postilaatikolle ja havaitsi, että hänen itsensä lähettämä postikortti oli vihdoinkin saapunut perille.
”No siinä meinasi kyllä mennä vähän unihiekkaa suuhun, kun olin niin äimänkäkisöitynyt. Juuri viime viikolla tarkastelin postilaatikkoa ja harmittelin, että ei se kortti taida ikinä saapua Turkuun. Kyllä siinä tuli myös epäiltyä omia viestintäkykyjäkin.”
Petteri osoitti kuitenkin raudanlujaa viestintäammattilaisuutta, sillä hänen lähettämänsä postikortti oli toden totta matkannut Sosuasta Turkuun yhteensä yli 8200 kilometriä – ja nuorimies oli itse vastaanottamassa sitä samaa korttia!
”Tottakai tässä näkee, että olen ollut jo pitkään alalla. Esimerkiksi vielä muutamia vuosia sitten olisi ollut realismia lähettää postikortti korkeintaan noin 4100 kilometrin päästä ja vastaanottaa se sitten myöhemmin itse. Nyt tällainen yli kasitonninen on aika kelpo viestintänäyte!” myhäilee ylpeyttä uhkuva ja parilla kevätauringon tuomalla naamapisamalla varustettu Petteri.
Kaiken lisäksi tiistaina 10. huhtikuuta on Teron nimipäivä, mutta se ei liity mitenkään tähän.

lauantai 31. maaliskuuta 2018

Tallinnassa viettämässä pääsiäistä

Viettämässä maailmanhistorian ensimmäistä vuoden 2018 pääsiäistä. 



‪Viron pääsarjafutis on parasta paikanpäällä! ‬
FCI Levadia murskasi kotikentällään Trans Narvan 5-0 ja annettiin isot aplodit jätkille. 

Voitto tuntuu oikeesti ihan mahtavalta ja nyt ollaan Levadian pelaajien kanssa voitto-oluilla. Tai ei täällä ketään pelaajia ole, mutta voitto-oluet on voitto-oluet! Lisäksi Antti virittelee hiljalleen taas ylärekisteriään, että on sitten valmiina karaokessa. Itse en varmaan viitsi laulaa, kun en tiedä kestänkö enää uusia pettymyksiä laulamisen saralla. Nimittäin mun karaokeuralla DJ:t ovat aika usein keskeyttäneet mun vetämiä biisejä voimakkaana vihjailuna siitä tosiasiasta, että oon poikkeuksellisen kehno laulamaan. 

Muutenkin aivan sairaan henkilökohtainen ottelu, sillä olin lähes päivälleen 17 vuotta sitten Narvassa neljän päivän jalkapalloreissulla Sääksjärven Loiskeen 3. divarijoukkueen kanssa - ja nyt Narvan jengi on täällä Tallinnassa. On tää pieni maailma. 

Yritin vähän aistia tilannetta ja viittoilin merkitsevästi, että jos narvalaiset tunnistais mut, kun tosiaan olin heidän huudeillaan just keväällä 2001. En ainakaan huomannut, että olis tunnistanut. Marginaalit on pieniä.




torstai 29. maaliskuuta 2018

Seppo Iltalehden keskiaukeamapoikana

My boy Seppo komeilee Iltalehden pääsiäisnumerossa. Hienoa, että poika pärjää ja menee eteenpäin! 



keskiviikko 28. helmikuuta 2018

Merkkipäiväsankari jo 80-luvulta lähtien

Kiitoksia erilaisista onnitteluviesteistä! 👏
Vietän tänään 36-vuotissynttäreitäni, enkä oo päivääkään nuorempi tai vanhempi!
Tämä 28. helmikuuta on itselleni muutenkin tosi henkilökohtainen päivä, sillä mulla on ollut tällä samalla päivämäärällä syntymäpäivät 80-luvun alkupuolelta saakka. Hieno synttäriura jo tähän mennessä, jota kelpaa muistella kiikkustuolissa.
Ja olin tosiaan viime viikon aurinkolomalla ottamassa aurinkoa, joka varmasti näkyykin.