Seitsemän viisikymmentä, hän sanoi summaksi. Se on
lähestulkoon 45 mummonmarkkaa, tokaisin takaisin kömpelöllä small talkilla
huomattavan ison etuhammasparini tunkiessani vastustamattomasti ulos suustani
tilatessani lounaskebabsalaattia kaakkoisturkulaisessa Cafe Agalissa.
Myyjättären asiakaspalvelusuoritus oli kokonaisuudessaan kuin pianotaituri
Seppo Hovin tuuheat pannut ylähuulen päällä - täyde
llinen.
Kyseinen ravintola joutui viime vuodenvaihteessa pakkosuljetuksi kuukauden ajaksi epäiltynä lihojen väärinsäilyttämisistä sekä ihmiskaupasta. Tästä uutisoitiin iltapäivälehdissä laajasti ja lehdet myös julkaisivat tyrmistysröyhkeästi puolensadan ravintolan nimet ja sijainnit, jotka ehkä liittyivät lihaepäselvyyksiin ja jotka pitäisi kieltää. Monet noista syyttömistä ravintoloista tekivät myöhemmin valituksia kyseisestä uutisoinnista, joidenka takia he menettivät valtavasti tuloja, sillä asiakkaat karttoivat ko. ravintoloita kuin Danny takatukkansa leikkaamista.
Kebablounas oli jälleen herkullinen kuin nuori Tarja Smura missifinaalissa vuonna 1993. Ja entäs se ihmiskauppa? Ainuttakaan ihmistä ei ollut myynnissä edelleenkään! Vai olisiko pitänyt ihan kokeilumielessä tilata kebabsalaatin sijaan yksi ihminen lohkoperunoilla? *siemailee varhaisalkuiltakaakaotaan kiihtymishengästyneen pöyristynyt ilme kasvoillaan*.
Ravintolan avautuessa aiheettomien syytösten jälkeen tammikuussa saavuin silloin heti samana päivänä lounaspuuhiin. Asiakkaita oli yhtä paljon kuin Sysmän yöelämässä - eipä juuri ketään. Itse halusin antaa tuttuna asiakkaana välittömästi vahvan signaalin ravintolaväelle ja ohi kulkeville ihmisille, että tämä siisti ja laadukas paikka tarvitsee meitä asiakkaita nyt enemmän kuin koskaan! Jokainen ansaitsee uuden mahdollisuuden, oli syytön tai ei. Vaikka hygieniasyytökset olisivatkin olleet totta, olisin heilahtanut siltikin paikalle. Toisaalta, helppohan se on tällaisen kolme vesikriisiä läpikäyneen vanhan pohjoisnokialaisen huudella, sillä olen kuitenkin viime vuosina juonut niin monta litraa paskaa, että nykyään saa olla poikkeuksellisen eriskummallinen hygieniafarssiruokatarjoilu, jos meinaa vielä saada minun kroppani ripuliolotilaan!
Jos kukkahattusisäministeri Päivi Räsänen lukisi tämän, hän luultavasti rajoittaisi ajatuksiani ja kieltäisi ainakin tuon ravintolan. Tässä kieltojen sävyttämässä holhoamisviidakossa ollaan menossa tilanteeseen, missä kielletään oma vastuu ja yksilön vapaus. Pian ihmiset eivät osaa olla lainkaan oma-aloitteisia tai rohkeita, koska kaikki on kielletty. Minä sanon, että jos et ole koskaan kunnolla epäonnistunut, et ole koskaan mitannut rajojasi. Keskiviikkotervehdys ja moi!
Kyseinen ravintola joutui viime vuodenvaihteessa pakkosuljetuksi kuukauden ajaksi epäiltynä lihojen väärinsäilyttämisistä sekä ihmiskaupasta. Tästä uutisoitiin iltapäivälehdissä laajasti ja lehdet myös julkaisivat tyrmistysröyhkeästi puolensadan ravintolan nimet ja sijainnit, jotka ehkä liittyivät lihaepäselvyyksiin ja jotka pitäisi kieltää. Monet noista syyttömistä ravintoloista tekivät myöhemmin valituksia kyseisestä uutisoinnista, joidenka takia he menettivät valtavasti tuloja, sillä asiakkaat karttoivat ko. ravintoloita kuin Danny takatukkansa leikkaamista.
Kebablounas oli jälleen herkullinen kuin nuori Tarja Smura missifinaalissa vuonna 1993. Ja entäs se ihmiskauppa? Ainuttakaan ihmistä ei ollut myynnissä edelleenkään! Vai olisiko pitänyt ihan kokeilumielessä tilata kebabsalaatin sijaan yksi ihminen lohkoperunoilla? *siemailee varhaisalkuiltakaakaotaan kiihtymishengästyneen pöyristynyt ilme kasvoillaan*.
Ravintolan avautuessa aiheettomien syytösten jälkeen tammikuussa saavuin silloin heti samana päivänä lounaspuuhiin. Asiakkaita oli yhtä paljon kuin Sysmän yöelämässä - eipä juuri ketään. Itse halusin antaa tuttuna asiakkaana välittömästi vahvan signaalin ravintolaväelle ja ohi kulkeville ihmisille, että tämä siisti ja laadukas paikka tarvitsee meitä asiakkaita nyt enemmän kuin koskaan! Jokainen ansaitsee uuden mahdollisuuden, oli syytön tai ei. Vaikka hygieniasyytökset olisivatkin olleet totta, olisin heilahtanut siltikin paikalle. Toisaalta, helppohan se on tällaisen kolme vesikriisiä läpikäyneen vanhan pohjoisnokialaisen huudella, sillä olen kuitenkin viime vuosina juonut niin monta litraa paskaa, että nykyään saa olla poikkeuksellisen eriskummallinen hygieniafarssiruokatarjoilu, jos meinaa vielä saada minun kroppani ripuliolotilaan!
Jos kukkahattusisäministeri Päivi Räsänen lukisi tämän, hän luultavasti rajoittaisi ajatuksiani ja kieltäisi ainakin tuon ravintolan. Tässä kieltojen sävyttämässä holhoamisviidakossa ollaan menossa tilanteeseen, missä kielletään oma vastuu ja yksilön vapaus. Pian ihmiset eivät osaa olla lainkaan oma-aloitteisia tai rohkeita, koska kaikki on kielletty. Minä sanon, että jos et ole koskaan kunnolla epäonnistunut, et ole koskaan mitannut rajojasi. Keskiviikkotervehdys ja moi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti