(Arkisto: tammikuu 2014)
Tänään
illalla tulee TV2:lta Suomen Urheilugaala, missä palkitaan vuoden 2013
parhaat suomalaiset urheilijat sekä urheiluhetket. Mulla menee tätä
kirjoittaessakin kylmiä väreitä, sillä tunnen tosi hyvin kaikki gaalassa
mukana olevat huippu-urheilijat ja olen ollut periaatteessa mukana
kaikissa sykähdyttävimmissä urheiluhetkissäkin.
Keihäänheittäjä Tero Pitkämäki on yksi ehdokas Vuoden urheilijaksi.
Sattumoisin ollaan Teron kanssa synnytty täsmälleen samaan aikaan
vierekkäisissä sairaalavuoteissa! Muistan vieläkin, miten meidän
molempien äidit kirkuivat synnytyksissä. Tai korjataan sen verran, että
itse synnyin Nokialla ja Tero Ilmajoella, mutta lähestulkoon samalla
sekunnilla. Tai sekunnilla ja sekunnilla mutta Tero syntyi 10 kuukautta
mua myöhemmin. Synnytysmarginaalit on hyvin pieniä.
Suomen
koripallomaajoukkue puolestaan pelasi sensaatiomaisen upeasti
EM-kisoissa syyskuussa. Joukkueen lempinimi on Susijengi. Jotenkin
hyytävä yhteensattuma, sillä mä oon nähnyt suden livenä! Tai kirjoitinko
mä livenä? Tarkoitin, että oon nähnyt suden telkkarissa viime viikolla.
Porin Ässien Suomen mestaruus viime keväänä oli yksi vuoden
sykähdyttävimpiä hetkiä. Pelasin itsekin siinä joukkueessa ja SM-kulta
tuntui upealta! Ta en varsinaisesti pelannut siinä joukkueessa, mutta
oon menossa tulevana viikonloppuna Poriin, että jos tässä nyt lasketaan
1+1, niin periaatteessa mä olen selkeästi jääkiekon Suomen mestari.
Vuoden urheilukohokohtia oli myös Suomen odottamaton 1-1-tasapeli
Espanjan kanssa jalkapallon MM-karsinnoissa keväällä. Paras ystäväni
Teemu Pukki teki tuolloin Suomelle satumaisen tasoitusmaalin. Tai ei
olla Pukin kanssa koskaan nähty, mutta meidän molempien sukunimet
alkavat P-kirjaimella, joten voitte varmasti kuvitella, kuinka
henkilökohtaiselta tuo maali tuntui itselleni.
Moni ei
välttämättä tiennytkään, että golftähti Mikko Ilonen on mun isoveli! Tai
isoveli ja isoveli, mutta moni mun kaveri tykkää käydä golfaamassa.
Suunnistuksen MM-kultaa voittanut Mårten Bostromin kanssa käytiin
puolestaan just kahvilla. Tai ei me tunneta, mutta join itse just kahvia
ja kävin syksyllä metsässä. Ei voi olla sattumaa!
SEL8NNE-elokuva on eittämättä upea urheilukulttuuriteko ja itselleni
tosi henkilökohtainen, sillä olin katsomassa tuon leffan ja kaiken
lisäksi olin viime kesänä Teemu Selänteen kanssa samassa yhteiskuvassa
Naantalissa.
Mulla valuu tässä herkistyneisyyskyyneleitä liikutuksesta. Jännittävää Urheilugaala-iltaa kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti