(Arkisto: joulukuu 2013)
Kolme yötä jouluun on, laskin aivan itse tänään!
Ja sehän tarkoittaa myös sitä, että perinteinen joulukiertueeni
ystävieni luokse pitkin poikin Pirkanmaata lähtee tästä liikkeelle.
Kuvassa on murto-osa eilen itse vääntämistäni joulutortuista, jotka otan kaikki mukaani, vien ystävilleni sekä räppään samalla joulu-aiheisia riimejäni.
Eilen iltamyöhään torttupuuhissa ollessani hyväksyin sen tosiasian,
etten ole missään nimessä minkäänlainen ruokailutähtiä saalistava
Michelin-kokki, mutta saatan olla oman asuinkorttelini yksi
lahjakkaimmista Petteri-nimisistä torttujentekijöistä. Ja voi morjensta
joulupöytään, kuinka upea tunne se on, ku sä katsot sinne uuniin ja ne
omat torttusi siellä kohoavat kuin ripuliriski Nokialle matkustaessa!
Kuten kuvasta näkyy, niin perinteisten joulutorttujen ohessa siinä on
mm. luumu- ja appelsiinimarmeladihillojen sekamelskassa operoiva
sammakkotorttu, puolisoikeamuotoinen merenneitoherkku, luumurekka sekä
japanilaistyylinen marmeladiperseenreikä!
Lauantaijoulukiertuematkani ensimmäinen pysähdyspaikka on
Pohjois-Nokialla, missä pianovirtuoosi sekä armoton
tilannekomiikkakertoja Timo herttaisen Riina-heppatyttövaimonsa
kanssa saavat maistaa torttuani aamukahvipöydässä. Pitääkin tagata
heidät tähän, että he tiedostavat tuloni, sillä olisihan se aikamoisen
naamoja punastuttavaa, jos yllättäisin tortut kädessäni tämän mukavan
avioparin esimerkiksi pelehtimästä.
Seuraavana määränpäänä on nokialaislähtöisen miesveistos Olli
ja hänen kaakkoistamperelaisyksiö, missä juuri remontoidussa keittiössä
valmistuu makunystyröitä hyväilevä capuccinokupillinen jos toinenkin.
Kyllä siinä kelpaa samalla tunkea torttua naamaan!
Kireäaikatauluinen lauantaini jatkuu seuraavaksi entisen asuinpaikkani Hatanpään hujakoille, missä maailman komein hitsaaja Jan, hänen lumoava kihlattunsa Elina sekä Niilo-poika avaavat kerrostalokartanonsa ovet minulle torttuineni.
Sitten pitääkin kiireen vilkkaa suunnata koillistamperelaiseen kolmioon, missä rap-muusikkopartnerini Antti
siellä jo varmasti odottaa torttuani kädet hikikarpaloista kosteina.
Antin kanssa mm. vedettiin vuosi sitten syksyllä Milanon yöelämässä
sellaiset seikkailukännit, että menee TOP-7 elämäntarinoihin ryminällä.
Yhtäkkiä olenkin sitten jo automatkalla kohti Lempäälää, missä Itella-aikojen oppi-isäni ja Luoteis-Pirkanmaan kovin jätkä Antti odottaa, että tortturatsastan hänen olohuoneeseensa.
Mutta hei, jos kiinnostaa rakkaudella tekemäni torttu, nopea ylävitonen
sekä hihittelyseura Pirkanmaan alueella, niin ota puhelinkoodia. Oon
paistanut 2 kiloa torttutaikinalevyjä, että jos ja kun tästä mun
torttuviidakosta jää ylimääräisiä, niin vien ne Tampereen rautatieaseman
nurkilla majaileville kodittomille.
Mukavaa viikonloppua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti