(Arkisto: tammikuu 2014)
Kova
kuntokausi ja aktiivinen urheileminen alkavat tuottaa merkittäviä
tuloksia. Voin kertoa nyt ihan vaan muutaman viime aikoina havainnoimani
esimerkin liikunnan tuomasta ilosta ja energiasta.
Olin äsken
Nokian tarunhohtoisessa uimahallissa ja kesken intensiivisen
polskimiseni tapahtui jotain yllättävää - yks uintivalmentaja tuli
juttelemaan mulle! Olin siinä ihan täpinöissä ja puntaroin mielessäni,
että mitäköhän tuolla koutsilla on mulle asiaa ja että alkaisiko tästä
mun matkani jopa kohti Rio de Janeiron kesäolympialaisia 2016?
”Menisitkö tonne vesijuoksualtaaseen sen vesijuoksuliivis kanssa. Katsos
kun meillä alkaa 12-vuotiaiden uintiharjoitukset tässä ihan kohta!”,
hän tokaisi mulle. No mä menin sitten takaisin mummoruuhkaiselle
vesijuoksuallasosastolle, mutta siis kyllä tässä selkeästi näkyy kova
uimahalliharjoitteluni, kun uintivalmentajatkin tulevat tuolla tavalla
jutulle. Kuitenkin olympiapaikatkin on usein tosi pienestä kiinni.
Oon myös käynyt paljon punttisalilla ja voin kertoa, että se alkaa
todellakin näkyä. Esimerkiksi taannoin yritin kävellä ulos
pukuhuoneesta, niin antakaa mun kaikki kestää - mun hartiat ottivat
kiinni! Tai oli siinä pukuhuoneen ovikin kiinni, mutta silti - hartiat
kolahtivat.
Viime viikolla puolestaan ollessani salilla mua
jatkuvasti tuijotettiin kesken hauisväännön. Aivan jatkuvasti olivat
silmät kiinni minussa. Tai no, itseäni tuijotin siinä peilistä, mutta
tuijotus on tuijotus!
Voin tässä nyt vauhtiin päästyäni mainita
myös toisen hyvän esimerkin eräältä lenkkimatkaltani. Nimittäin
kyllähän tällainen ahkera juoksuharjoittelu alkaa kerätä myös naisten
katseita. Viime viikollakin ollessani lenkillä mun perään tööttäiltiin!
Tai no sen verran pitää täsmentää, että oma äitini ajoi Renaultillaan
ohi ja hän tunnisti mut. Mutta silti - jokainen tööttäys lasketaan.
Niin ja yhdellä juoksulenkilläni ohitin muistaakseni ainakin kuusi
autoa! Siis kuusi (6) autoa juoksemalla ohi! Tai ne autot olivat
kylläkin pysähtyneinä liikennevaloihin, mutta kyllä minä ainakin lasken
tuollaisen suorituksen ohitukseksi. Jos tuollainen ei ole ohitus, niin
mikä sitten muka? Aivan. Kesällä aloitan vielä triathlonharrastuksenkin,
joten en oo mikään ennustaja, mutta luultavasti uusia ihmeellisiä sekä
lähes olympiatasoisia liikuntakokemuksia on luvassa, sillä marginaalit
on pieniä.
Moi.
VastaaPoistaTää alkaa olla jo aika epäilyttävän pakkomielteistä tää sun blogikirjoitusten ja muiden somejuttujen lukeminen mulle. Olen nyt lukenut koko sun blogin ja kaikki muutkin mitä mä googlaamalla susta löydän. Hitto sä oot hyvä kirjoittaja! Ja hauska! On jäänyt ihan sun juttuihin koukkuun. Ihan raivolla täällä nytkin googlaan jos mulla vaikka olisi jäänyt vielä joku juttu lukematta. Ja näin on käynyt mulle vain Anna-Leena Härkösen ja ystäväni Päivin (nimi ei todellakaan muutettu) tekstien kanssa. Että ootte aika kova kolmikko mulle!
Mä en nyt ehdi enempää täältä töistä kirjoittaa vaikka haluaisin mutta oikein hyvää joulua sulle ja Sepolle :)
t. se sama lentopelkoinen plikka, jolla on se Riki-aussie
Moikka!
PoistaKiitoksia taas upeista sanoista. Merkkaa paljon edelleen! Sun sanoista inspiroituneena lueskelen tässä itsekin näitä muutamia vanhempia postauksiani, jotka olin jo unohtanut melkein kokonaan.
Oon päässyt erittäin kovaan kolmikkoon siis. Nice! Ootko itse harrastanut kirjoittamista? Mun mielestä sun kirjoitustyyli on oikein mukavaa luettavaa joka kerta. Kiitos!
Mukavaa joulun aikaa myös sulle ja Rikille! :)
- Petteri
Moi!
PoistaKestipäs mulla hävettävän kauan vastata tähän. Olen mä joskus jotain kirjoitellut mutta en ole siinä niin hyvä, eikä se tule multa niin luonnostaan. Olen paljon parempi lukemaan ja nautin paljon enemmän muiden tekstien lukemisesta (ja arvostelemisesta!) Kiitos kuitenkin kivoista sanoista!
Ihailen just tuota mitä kaikkea sullakin on: Laaja sanavarasto ja löydät juuri oikeat sanat oikeisiin paikkoihin. Ja mä nauran usein ääneen näitä lukiessa. Puhumattakaan siitä, miten tuo sun ystävällisyys ja hyväntahtoisuus paistaa läpi sun kaikista kirjoituksista. Ja sulla on mahtava huumorintaju. Mä oon aina tykännyt sanonnasta: "Ainoa omistamisen arvoinen asia maailmassa on huumorintaju".
Oon paljon oppinut sulta ihan vain sun tekstejä lukemalla ja uskallan ehkä jopa sanoa, että musta on tullut jopa parempi ihminen näiden juttujen myötä. Jotenkin katselen muita ihmisiä aivan eri tavalla nykyään. Enkä valita niin paljon! Mikään ei ole niin kaunista kuin iloinen ja hyvää toisille tahtova ihminen. Se on paljon hienompaa kuin yrittää olla jotenkin cool.
Okei, nyt tää taas vähän karkas tää homma. Kohta sä et enää uskalla vastailla mulle mitään kun pelkäät että joudut kohta taas lukemaan ihan s****n pitkää jaarittelua siltä aussiemuijalta! Joten moi ja kivaa uutta vuotta!