Nokian yöelämä - tuttu, mutta ei turvallinen

(Arkisto: huhtikuu 2014)

Suuntasin tänään myöhäisiltapäivällä rakkaalla Honda Civicilläni Kaakkois-Nokialla sijaitsevalle Kolmenkulman ABC-huoltamoasemalle täysin muina miehinä ostamaan 20 eurolla bensiiniä sekä ABC-kaupan puolelta tortillaeineksiä. En olisi osannut kertakaikkisesti ikinä arvatakaan, kuinka yllätyksellinen tuosta reissusta tulisi.

Viaton ABC-lauantaireissuni sai dramaattisia käänteitä kerta toisensa perään. Ensin noteerasin kaupassa vanhan armeijakaverini, jota en ollut nähnyt kertaakaan sitten sotilaspoliisivuotemme päättymisen, heinäkuun 2003.

Vain hetkeä myöhemmin koin todellisen yllätyspommin! Kaupassa viereeni käveli eräs mies, joka oli minulle tuttu kesältä 1998. Tuolloin olin ollut pyörälenkillä Nokian Siurossa ja tämä mies oli ajanut mopollaan ohitseni, pysäyttänyt moponsa, astunut näköetäisyydelle tekemään helikopteriesitystä housut nilkoissaan. Eihän siinä mitään oikeastaan, mutta kolme viikkoa tuon viuhahdusepisodin jälkeen menin 16-vuotiaana pottatukkana kesätöihin Nokian kaupungin katujenkunnossapitoyksikköön ja kas kas - tämä silloin noin kolmekymppinen mies oli meidän kesätyöntekijöiden esimies.

Ja on tämä omalla tavallaan upean tarunhohtoista, mutta siis nyt tuo sama mies käveli iloisesti mitä ilmeisimmin vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa kauppaan. Purskahdin spontaaniin hihittelyyn ja päivittelin mielessäni, että olisipa siinä jotain, jos nyt möläyttäisin kovaan ääneen hänen hieman kyseenalaisesta menneisyydestään. En tietenkään tehnyt niin, vaan tyydyin fiilistelemään sitä tosiasiaa, että huh huh, Nokia, tämä Suomen Rooma, kyllä se vaan pystyy aina yllättämään minutkin. Kuitenkin olen itsekin vanha vesikriisien koulima ripulisotilas.

Kävelinkin sen kummempia ajattelematta ABC-ruokakaupan alkoholihyllyjen eteen ja esitin itselleni sen kysymyksen, että olisiko Petteri nyt täysin oikea aika lähteä ensimmäistä kertaa vuonna 2014 Nokian yöelämään vähän hurvittelemaan, karaokelaulamaan ja vaikkapa myös tanssahtelemaan? Vastasin omaan kysymykseeni - en sanoin, vaan - noukkimalla eleettömästi sekä varsin miehekkäästikin muutamia puolilaatukaljoja sekä -lonkeroita siniseen muovikoriini. Sitten livahdin kassalle. Tässä nyt lämpöisessä nousukahvassa olotilapäivittelen, koska se tuntuu oikealta. Mukavaa viikonloppua!

Nokian yöelämä - tuttu, mutta ei turvallinen.