perjantai 19. syyskuuta 2014

Hullut päivät

(Arkisto: huhtikuu 2013)

Stockmannilla on käynnissä Hullut Päivät, mutta tässä on nyt kyse jostain aivan muusta. Tämä on Hullut Päivät Kaarinan uimahallissa. Olen joutunut kerran aikaisemminkin tämänkaltaiseen tilanteeseen edellisen polvikuntoutukseni keskellä. Puntaroinkin tuossa, että kehtaanko edes kertoa tästä. Eihän minulla ole toisaalta mitään menetettävääkään. Näin voisi käydä jokaiselle miehelle.

Tässä on nyt reilu kuukausi vierähtänyt polveni eturistisideleikkauksesta ja kuluvalla viikolla sain luvan aloittaa vesijuoksun, joka on loistava kuntoutusmuoto. Toipilasaikanani molemmista reisistäni sekä pakaroistani on kuitenkin lähtenyt lihasta pikkuriikkisen verran, joten Adidaksen kaksiraitaiset uimahousuni ovat ihan vähäsen löysät.

40 minuuttia altaassa vesijuoksua mummojen seassa sujui mukavasti. Tyytyväisenä sitten nousin altaasta pois, laitoin vesijuoksuliivin ritilään ja astelin kohti saunatiloja. Altaassa oli ehkäpä 14 eläkeläisrouvaa, joista huomattavan moni tuijotti minua. Muutaman sekunnin ajan pälyilin ympärilleni puolihätääntyneenä ja mietin, että miksi tässä minua tuijotellaan tällä tavalla. Sitten yhtäkkiä aavistin asian laidan ja huusin hiljaa mielessäni:

”Voi v*ttu, onko mun palli sujahtanut ulos uikkareista!?”

Ylinopea vilkaisu ja kyllä se oli sujahtanut. Oikeanpuoleinen kassini nojasi tyytyväisenä reittäni vasten kävellessäni kohti saunatiloja.

Kävelyvauhtiani en pystynyt kiihdyttämään, sillä olen vasta viime viikolla saanut heittää kyynärsauvat nurkkaan ja kävelyni on vielä arkaa. Tunsin vanhojen rouvien katseet painautuvan genitaalialuettani vasten jatkaessani kävelyä ja henkinen paine alkoi kasvaa. Joku ratkaisu siinä oli tehtävä salamannopeasti. Luotin aiempaan samankaltaiseen kokemukseeni ja ratkaisuni oli yksinkertainen - olin kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Annoin pallini olla ulkona. Ei hänkään tule koskaan minua häiritsemään, joten kukas minä olen palliani komentelemaan!

Ja mitä vakavaa siinä edes oli? Vesijuoksumummojen keski-ikä oli heittämällä yli 80 vuotta ja puolet heistä saattaa olla hieman dementoituneita eikä enää edes muista olleensa koko uimahallissa. Toisella puolikkaalla muisti toimii erinomaisesti, mutta pallia he eivät ole välttämättä nähneet tällä vuosituhannella lainkaan. Joten se saatoin olla minä, joka antoi viimeisen ripauksellisen erotiikkaa heidän pitkän elämänsä aikajanalle. Ja tiedättekö mitä, minä olen ylpeä siitä. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti