Titanic

(Arkisto: maaliskuu 2014)

Kyllä elämä vaan voi olla välillä kertakaikkisen pienestä kiinni.

Siis mä oikein havahduin äsken tähän ihmisen pienuuteen ja elämän rajallisuuteen. Avasin nimittäin tovi sitten täysin muina miehinä pohjoisnokialaiskaksioni olohuonetelevisioni ja noteerasin, että Ava-kanavalta tulee Titanic - tuo kaikkien laivaelokuvien klassikko.

Titanic törmäsi jäävuoreen alkuvuodesta 1912 ja tuo törmäys on itselleni aivan sairaan henkilökohtainen, sillä olin mukana tuolla samalla kohtalokkaalla risteilyllä! Tai samalla kohtalokkaalla risteilyllä ja samalla kohtalokkaalla risteilyllä, mutta olin Viking Linella risteilemässä alkuvuodesta 2012. Siis antakaa mä plärään mun laskukonetta - huh huh, ainoastaan 100 vuotta myöhemmin. Läheltä piti, voisi joku sanoa. Mä sanoinkin jo.

Ja tiedän, että tää on aika hyytävää, mutta siis Titanic-leffan pääosassahan on Leonardo DiCaprio ja voitteko uskoa - lapsena mun oma suosikkini Turtles-teinimutanttikilpikonnista oli nimenomaan Leonardo. Eihän tällainen voi olla enää herranjestas mitään sattumaa. *pudistelee pöyristyneenä isoa päätään*

Mutta siis oon ihan kunnossa ja välitöntä hypotermiavaaraa mulla ei enää ole. Tai eihän sitä ole koskaan ollutkaan, mutta meinasi olla. Tai ei meinannut edes olla, mutta jos olis ollut, niin... Hetkinen, eihän tämä itseni kanssa olotilapäivitysvirtuaalikiistely nyt johda yhtään mihinkään. No mutta nyt syön viltin alla lohdutusjäätelöä ja toivun tästä lähellä-piti-laivaonnettomuudestani. Olen ihan kunnossa.