(Arkisto: maaliskuu 2013)
V*ttu tää on hankalaa siirtää kelloja tunnin eteenpäin!
”Muistathan siirtää kelloja tunnin eteenpäin, koska kesäaika alkaa?”
luki Iltalehdessä. Jos valtakunnallisessa iltapäivälehdessä lukee noin,
niin pakkohan tuollaista ohjetta on noudattaa tunnollisesti. En vaan
ymmärrä, miksi kelloja pitää siirrellä eteen- ja taaksepäin puolen
vuoden välein. Miksei yksi ja sama kellonaika riitä?
Lukemattomilla
ihmisillä uudistuneet aikarytmit sekoittavat kropan, työajat, vireyden
ja haittaavat elämää. Monien ihmisten sisäinen kello menee
vinksinvonksin kuin Tauski nousuhumalassa. Ja käsittääkseni maatiloilla
eläimet eivät usein omaksu kesäaikaa ja menevät helposti sekaisin, kun
muu maailma toimiikin yhtäkkiä tunnin eri ajassa.
Henkilökohtaisestikin tämä on katastrofaalinen aika siirrellä kelloja
tunnin eteenpäin, sillä olin kolme viikkoa sitten polvileikkauksessa ja
nyt vasta jättämässä kyynärsauvoja pois sekä aloittelemassa kävelemään
uudestaan. Voin sanoa, että on aivan helvetin vaikeeta ja kivuliasta
tunnin ajan roudata kelloja eteenpäin? Ja kuinka monta kelloa oikein
pitää edes siirtää? Olis ihan mukava, jos sellaisesta tiedotettaisiin
myös!
Kelloja pitäis siirtää lauantain ja sunnuntain välisenä
yönä alkaen kello 03:00, mutta aloitin itse jo äsken, koska tosiaan
polvivaivaisena tällaiset siirtopuuhat ovat hieman haastavaa touhua,
enkä todellakaan pysty siirtelemään lukuisia kellojani tuntia
kerrallaan. Joten siirsin äsken vartin ajan kelloja eteenpäin ja siirrän
myöhemmin lisää. Mulla on oloasuhousujeni taskuissa älypuhelimeni kello
sekä pienehkö herätyskello. Vasemmassa kädessäni on lipastosta
kaivamani vanha rannekello, joka ei edes toimi, mutta siirrän sitä
varmuuden vuoksi eteenpäin. Lisäksi kaulassani roikkuu seinäkello.
Mutta onhan tämä henkisesti varsin raskasta mennä yöllä kolmelta
siirtään viimeiset minuutit kelloja eteenpäin, kun ei tässä kämpässä
riitä neliöt, niin joudun meneen ulos tuonne kylmään suorittaan
eteenpäinsiirto-operaatiota. Niin ja äsken kun siirsin kelloja hetken
aikaa eteenpäin, niin huomasin sen jälkeen hukanneeni äidiltäni
aikoinaan saamani tunnerikkaan koristekellon, kun en enää muista minne
siirsin sen. Voi pirskattien pirskatti!
Tsemppiä kaikille kelloja eteenpäin siirtäjille ja hyvää alkavaa kesäaikaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti