Kaoottinen laskiaissunnuntainen alastonvälikohtaus Pohjois-Nokialla!

(Arkisto: maaliskuu 2014)

Varmasti jokainen meistä ajautuu joskus siihen tilanteeseen, että sitä hengailee alastomana kotonaan ja yhtäkkiä ovikello soi, jolloin joutuu tekemään isoja päätöksiä - pukeako vaatteet vai pysyäkö alasti? Mulle kävi tänään just noin ja mä jouduin esittämään itselleni nuo kysymykset.

Nyt on käynnissä tosiaankin laskiaissunnuntai ja mulla on ollut koko 2000-luvun ajan sellainen romanttinen perinne, että laskiaissunnuntaina pitää olla täysin alasti kello 18:00 asti. Se tais olla just vuonna 2000, kun eräänä sunnuntaina heräsin sängystäni vahvassa darrassa ja alasti. Jotenkin silloin tajusin, että nythän on laskiaissunnuntai ja että minäpäs olenkin ihan piruuttani alasti melkein koko päivän.

Tuosta alastomana suoritetusta itselleni piruilusta alkoikin sitten koko kuluvan vuosituhannen kestänyt laskiaissunnuntaialastomuusmenestystarina ja monesti olenkin ihan vakavissani miettinyt, että kenties tämä perinne säilyy koko loppuelämäni ajan. Kenties omissa hautajaisissani pappi herkistyen mainitsee, että alasti Petteri tähän maailmaan saapui, alasti hän oli kaikki 2000-luvun laskiaissunnuntait ja alasti hän lähtee poiskin täältä. Se on yksi unelmistani.

No, makoilin iltapäivällä mukavasti viltin alla ilman rihman kiertämää, katselin televisiota ja hörpiskelin kahvia. Ilmeisesti olin tehnyt hieman liian vahvaa kahvia, sillä sympaattinen iltapäiväkakkahätä yllätti minut perinpohjaisesti ja suuntasinkin iloisilla mielin vessaan. Kesken istunnon tapahtui kuitenkin jotain odottamatonta - ovikello soi!

Menin oitis paniikkiin. Tätäkö tämä 32-vuotiaana oleminen nyt sitten on? Sitä ei saa näköjään edes rauhassa vaalia perinteitään olemalla alasti laskiaissunnuntaina kakalla!!!1

”Voi rähmä, siellä on varmaankin Jehovan todistajia oven takana, eikä mulla oo nyt mitään hassuttelutarinaa, jolla mä höynäyttäisin heitä!” mumisin itsekseni. Aiemmat kohtaamiseni Jehovan todistajien kanssa ovat päättyneet tasatulokseen 3-3. Muutaman kerran olen jäätynyt ovella ja kiltisti ottanut Vartiotorni-lehdet, kun taas muutaman kerran olen lähtenyt tilanteesta voittajana mm. saatananpalvonnan MM-kisoihin valmistautuvana blackmetal-nuorukaisena sekä Jari Litmaseen himouskovaisena sekopäänä.

Minä kunnioitin pohjoisnokialaisia perinteitäni ja istuin vahanukkemaisella tyyneydellä hiirenhiljaisesti alasti pöntöllä varmuuden vuoksi puoli tuntia, että ovikellon soittajat olivat varmasti poistuneet.

Kotinudismi on okei.