(Arkisto: lokakuu 2013)
HUI-KEA MEI-NIN-KI!!!!!!!!!1
Terveisiä täältä PMMP:n viimeiseltä keikalta Helsingin jäähallista!!
Tai Helsingin jäähallista ja Helsingin jäähallista, mutta terveisiä
täältä Pohjois-Nokialta kotidivaanisohvalta villasukat jalassa.
Periaatteessa olen kuitenkin keikalla, sillä kuuntelin äsken PMMP:n
Matkalaulu-biisin Youtubesta. Eli oikeastaan olen jäähallikeikalla
eturivissä, sillä olen eturivissä tässä läppärilläni. Eturivi on aina eturivi!
Muistan vieläkin kuin vuoden 2002, kun tapasimme Paulan ja Miran kanssa
toisemme Popstars-laulukilpailussa ja… Hetkinen, korjataas kuitenkin
sen verran, etten itse ollut Popstarsissa paikan päällä, mutta tavallaan
osallistuin silti kyseiseen laulukilpailuun katselemalla ohjelmaa
telkkarista. Eli oikeastaan ystävystyttiin jo tuolloin. Loppu onkin
sitten historiaa - Paula ja Mira perustivat tyttöduon, jonka nimeksi
tuli PMMP. Kun vähän pyörittelee mun etunimiä (Petteri Markus) ja
sukunimeä (Poukka), niin tulee PMP. Ainoastaan yksi M-kirjain puuttuu.
Voiko tällainen olla enää sattumaa? En usko!
Rusketusraidat-kesäbiisi oli PMMP:n eka iso hitti kesällä 2003. Tuntuu
jotenkin ihan sairaan hämmentävältä ja samaan aikaan tosi koskettavalta,
että samana kesänä olin vuoden armeijakokemukseni päätteeksi
viimeisellä metsäleirillä ja kasarmille päästyäni mulla oli armeijan
kalsareissani nimenomaan rusketusraidat! Jotenkin sitä vaan jo silloin
tiesi, että plikat tais tehdä sen biisin mulle. Tai ei nyt välttämättä
just mulle, mutta jollekin toiselle. Tai ei ehkä kenellekään
toisellekaan, mutta siis kyllä ne sen biisin teki.
Meillä on
niin mahdottoman paljon yhteisiä keikkamuistoja PMMP:n kanssa. Himos
Festivaaleilla 2007 vedettiin ehkä paras keikka ikinä! Kenties sen
verran lienee syytä huomauttaa tähän väliin, ettei PMMP ollut tuolloin
Himoksella keikalla, mutta itse olin siellä viettämässä juhannusta
järkevässä kohmeloputkessa ja jorasin mm. Frederikin keikalla.
Marginaalit on todella pieniä musiikkibisneksessä.
Tämän
viimeisen keikan jälkeen varmasti itketään sekä nauretaan Paulan ja
Miran kanssa yhdessä pitkään. Tai tarkennetaan vielä sen verran, että
eihän me olla ikinä edes tavattu, mutta Rasmuksen Laurin näin
Helsingissä kesällä 2009. Tai en nähnyt, mutta luin Hesarista yhden
jutun, missä oli hänen kuvansa. Kyllä tää on pieni maailma!
Jännittävää viimeistä keikkaa ja illanjatkoja kaikille muillekin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti