sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Lavatanssin pyörteissä

(Arkisto: huhtikuu 2014)

Asetin viime uudenvuodenaattona itselleni pari selkeää tavoitetta sekä määränpäätä, joista ei tingitä. Esitin itselleni kysymyksen: ”Mitä sä haluat tulevalta vuodelta?” Esiin nousi kaksi asiaa ylitse muiden. Yhtäältä haluan oppia tanssimaan ja toisaalta haluan takaisin maailman ääriin haistelemaan uusia tuulia, uusia kulttuureja. Elämää.

Nyt tuo ensimmäinen tavoitepyrkimys on onnistuneesti suoritettuna ja jälkimmäinen toteutuu isosti syksystä eteenpäin. Muistan vieläkin kuin kolmen kuukauden takaisen, kun menin kolme kuukautta sitten varovaisena ja arkana nuorenamiehenä lavatanssikurssin ensimmäisille tunneille Ylöjärvelle. Entä jos mä tallon kaikkien varpaat katki? Pärjäänköhän mä ollenkaan? Nauraakohan kaikki mun huomattavan suurikokoisille etuhampaille? Muun muassa tuollaisia kysymyksiä esitin itselleni, mutta runnoin itseni väkisin epämukavuusalueelle tavoitteenani tehdä siitä mukavuusalue. Olin vuosikausia haaveillut, että osaisin vielä jonain päivänä tanssia ja nyt sen oli viimein tapahduttava. Ja tiedättekö mitä - nyt olen mukavuusalueella, nyt minä osaan tanssia!

Tanssikurssi päättyi tänään ja nyt kaikki vasta todella alkaakin!

Koko alkuvuosi on ollut täynnä intensiivistä tanssiharjoittelua, missä keskittyminen, loputtomat hikipisarat sekä tanssin riemulle antautuminen ovat olleet pääosissa. Lempitanssini on fusku, josta en ollut aiemmin kuullutkaan ja josta ensimmäisillä tanssitunneilla luulin, että se on jotain halpaa marsunruokaa. No sitä se ei todellakaan ollut, vaan kerrassaan upea tanssimuoto, jota voi tanssia periaatteessa aivan minkä genren musiikkiin tahansa. Ja mikä mahtavinta - pystyn helposti opettamaan fuskun kenelle tahansa parissa minuutissa. Jos haluatte oppia tanssin alkeita, niin nykäiskää hihasta tai huutakaa ”Jääkiekon maailmanmestaruus 1995 ei unohdu koskaan!”, niin varmasti reagoin ja pääni kääntyy. Myös foxtrot, valssi ja jenkka ovat suosikkejani. Nyt minua odottavat kesä, tanssilavat ja tanssirytmien aito onnellisuus.

Ohessa oleva kuva (with Akka-vuohi) on napattu viime kesänä ja tämä Mäkisen klaanin kiltti on se asukokonaisuus, jolla aion pääpiirteittäin kiertää tanssilavoja kesällä. Suunnitelmissani on myös järjestää kesän aikana Nokian Poutunpuistossa (mahdollisesti Tapsan Tahtien yhteydessä) tanssin alkeiskurssi kaikille halukkaille. Pääsymaksu tuolle kurssille on nolla euroa sekä vilpitön kesähymy.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti