(Arkisto: tammikuu 2012)
Aijaijai, mulle kävi tänään
niin sanotusti ”Ruotsinopettaja Airit”. Olin nimittäin äsken spinning-tunnilla
ja lopussa siirryttiin pyörän viereen venyttelemään. Okei, no siinä me noin 50
hikistä pyöräilijää venyteltiin rauhallisen musiikin soidessa hiljaa taustalla,
kunnes ensinnäkin biisi oli juuri vaihtumassa toiseen ja samaan aikaan
vieressäni ollut hieman vanttera keski-ikäinen nainen päräytti tyylipuhtaan tangopierun* kesken takareisivenytyksen eli
perse vielä mukavasti oikein töröllään! Ja nainen selvitti nolon tilanteensa
sinänsä ihan nerokkaasti sillain, että hän loi nopeasti sähäkän katseen muhun
ja hänestä huokui ”Nonni, pierasit sitten!” -henkinen katse.
Samassa myös pari muuta mua lähellä polkenutta kuntoilijanaista tuijotti mua hieman toruvasti ja ketjureaktio oli valmis. Jäädyin ihan täysin siihen ja sain vain sanotuksi, että ”Mitä?” ja samalla pälyilin ympärilleni orastavassa paniikissa. Suorastaan tunsin muiden kuntoilijoiden katseet ihollani enkä oikein tiedä, että olisko mun pitänyt narauttaa tuo pierurikollinen vai ei.
Joka tapauksessa mua alkoi myös hymyilyttämään, sillä samalla kun mut oli nokkelasti lavastettu spinning-piereskelijäksi, niin aikamatkustin mielikuvissani vuoteen 1996, kun oltiin Nokianvirran yläasteella ja keskellä intensiivistä ruotsintuntia. Opettajattarena toiminut noin 60-vuotias Airi-niminen sangen isokokoinen nainen oli kirjoittamassa sanoja liitutaululle ja kääntyessään takaisin meidän oppilaiden suuntaan, pamautti hän oikein äänekkään, jopa märältä kuulostavan pierun. Välittömästi valtava hiljaisuus täytti luokan ja tämän alkuhämmästyksen jälkeen juuri kun yleinen naurunpurskahduksien aalto oli alkamassa, niin ruotsinopettaja Airi otti käyttöönsä ”Lavastetaan joku toinen ääneen piereskelijäksi” -kortin. Ilmekään värähtämättä Airi loi katseensa eturivissä vieressä istuneeseen ystävääni ja tokaisi piirun verran vihaisesti: ”Timo!!"
Ja sitten tunti jatkui normaalisti. Me ei naurettu tunnin aikana lainkaan, vaan olimme yhtäältä yökötyksen vallassa, kun opettajatar piereskelee vajaan parin metrin päästä naamoistamme. Toisaalta, nerokas sekä nopea reagointi opettajalta ja viattoman oppilaan lavastaminen syylliseksi kenties teki meihin jonkinlaisen vaikutuksen ja olimme lopputunnin lähinnä hämmentyneitä.
Mut jos teille kanssafacebookkaajille tapahtuu tämänkaltaista tulevaisuudessa, niin te voitte sit vaan miettiä, että ”Voi morjens, mulle kävi tässä Petterit spinning-tunnilla”. Mutta toisaalta, meillä Pohjois-Nokialla on aina sanottu, että: Jos pidätät pierua, niin sinulla on muutakin salattavaa. Tästä on hyvä jatkaa, moi! ♥
*Tangopieru = Harmiton peruspieru, joka on tarkoitettu ns. hiihtelijäksi eli äänettömäksi paukuksi, mutta joka lopulta vahingossa äityy oikein uljasääniseksi kaikupieruksi.
Samassa myös pari muuta mua lähellä polkenutta kuntoilijanaista tuijotti mua hieman toruvasti ja ketjureaktio oli valmis. Jäädyin ihan täysin siihen ja sain vain sanotuksi, että ”Mitä?” ja samalla pälyilin ympärilleni orastavassa paniikissa. Suorastaan tunsin muiden kuntoilijoiden katseet ihollani enkä oikein tiedä, että olisko mun pitänyt narauttaa tuo pierurikollinen vai ei.
Joka tapauksessa mua alkoi myös hymyilyttämään, sillä samalla kun mut oli nokkelasti lavastettu spinning-piereskelijäksi, niin aikamatkustin mielikuvissani vuoteen 1996, kun oltiin Nokianvirran yläasteella ja keskellä intensiivistä ruotsintuntia. Opettajattarena toiminut noin 60-vuotias Airi-niminen sangen isokokoinen nainen oli kirjoittamassa sanoja liitutaululle ja kääntyessään takaisin meidän oppilaiden suuntaan, pamautti hän oikein äänekkään, jopa märältä kuulostavan pierun. Välittömästi valtava hiljaisuus täytti luokan ja tämän alkuhämmästyksen jälkeen juuri kun yleinen naurunpurskahduksien aalto oli alkamassa, niin ruotsinopettaja Airi otti käyttöönsä ”Lavastetaan joku toinen ääneen piereskelijäksi” -kortin. Ilmekään värähtämättä Airi loi katseensa eturivissä vieressä istuneeseen ystävääni ja tokaisi piirun verran vihaisesti: ”Timo!!"
Ja sitten tunti jatkui normaalisti. Me ei naurettu tunnin aikana lainkaan, vaan olimme yhtäältä yökötyksen vallassa, kun opettajatar piereskelee vajaan parin metrin päästä naamoistamme. Toisaalta, nerokas sekä nopea reagointi opettajalta ja viattoman oppilaan lavastaminen syylliseksi kenties teki meihin jonkinlaisen vaikutuksen ja olimme lopputunnin lähinnä hämmentyneitä.
Mut jos teille kanssafacebookkaajille tapahtuu tämänkaltaista tulevaisuudessa, niin te voitte sit vaan miettiä, että ”Voi morjens, mulle kävi tässä Petterit spinning-tunnilla”. Mutta toisaalta, meillä Pohjois-Nokialla on aina sanottu, että: Jos pidätät pierua, niin sinulla on muutakin salattavaa. Tästä on hyvä jatkaa, moi! ♥
*Tangopieru = Harmiton peruspieru, joka on tarkoitettu ns. hiihtelijäksi eli äänettömäksi paukuksi, mutta joka lopulta vahingossa äityy oikein uljasääniseksi kaikupieruksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti