Tervetuloa, syksy!

(Arkisto: syksy 2012)

Moi, sanoin, kun samaan aikaan hän toivotti minulle hyvää huomenta. Tunsin välittömästi itseni ihan hoopoksi, sillä hyvää huomenta kuulosti kosolti korrektimmalta tervehdykseltä kuin pelkkä moi. Olihan kello tasan 07:30 Turun Kauppahallin kaakkoispäädyssä. Kiitin hyvää huomenta toivottanutta myyjää aamukahvistani ja astelin pöytään. Olin unohtanut ostaa päivän lehden, mutta viittasin kintaalla hiipivälle harmitusolotilalleni ja sen sijaan vuodenajanvaihtumispohdinta sai toimia aamulla sanomalehden korvikkeena.

Nimittäin kalenteripoliittisesti syksyn ensimmäinen maanantai näyttäytyi täällä Varsinais-Suomen Pariisissa kuin rillutteluvuosiensa yli päässyt tuuheapannuinen Seppo Hovi kiiltävän pianonsa ääressä - rauhalliselta ja seesteiseltä.

Kuin symbolina vuodenajan vaihtumisesta tarkkakorvaisimmat ovat saattaneet jo noteerata myös heinäsirkkojen siritysäänien dramaattisen hiljentymisen. Jos vielä elokuussa siritys oli äänekästä kuin kiimainen ryhmäkuiskailu kirjastotätien pikkujouluissa, niin nyt tuo ääni on enää vaimeaa tuherrusta. Monelle kävelytietä talsivalle on voinutkin hiipiä alitajuntaan ujo kysymys - onko tuolla pusikossa joku heittämässä tikkaa Martina Aitolehden silikonitisseihin vai mikä tuo vaimea puhinaääni oikein on?

Mene ja tiedä, mutta en jäänyt ajatustasolla sen enempää kiinni noihin silikonitisseihin, sillä luomutissi on kiistattomasti paras tissi. Samalla, kun luin luomutissiä ajatuspykälieni sanomalehtisivuilla, havaitsin kahvikuppini olevan tyhjä. Se oli typötyhjä kuin uimarannat tänään, huomenna ja seuraavat kahdeksan kuukautta. Yhtäkkiä siis vatsalaukkuuni livahtanut kahvinikin esittäytyi kesän loppumisen symbolina. Pimeys ja kylmät sateet ovat eittämättä pääosan esittäjiä seuraavat kuukaudet. Turha näille kahdelle elementille on silti tiuskia, sillä ne tekevät vain omaa syksyn pääosanesittäjän rooliansa. Nuo kaksi tekevät syksystä nimenomaan aidon syksyn ja niiden takia kovatasoisimmatkin syysvihaajat rakastavat taas entistä enemmän muita vuodenaikoja.

Summa summarum: neljästä vuodenajasta syksy on itselleni kuin Idols-voittaja Diandra Floresin lauluääni - ainutlaatuisen kaunis ja paras kaikista! Tervetuloa, sydänystäväni syksy.