Maailman paras keikka ikinä

Lindsey Stirling @ Columbiahalle, Berlin. Keskiviikkona 15.10.2014.

 

Katselin pari vuotta sitten Youtubesta brasilialaisen jalkapallotähti Ronaldinhon upeimpia maaleja. Maalit olivat todella taiturimaisia, mutta ne jäivät yllättäen täysin sivuosaan, sillä noiden osumien taustamusiikki oli jotain mykistävän ihanaa, rauhoittavaa ja tajutonta.

Viulun, rockin, hiphopin ja tanssin sekoitusta.

Mitä ihmettä tämä musiikillinen totaalitäydellisyys oikein on, kyselin itseltäni. Etsin oitis tuon maalikoostevideon infotiedoista, että olisikohan koosteen tehnyt henkilö laittanut johonkin musiikin esittäjän nimen. Ja kyllä oli. Biisit olivat yhdysvaltalaismuusikko Lindsey Stirlingin käsialaa.

Viuluasoittoa, rockia, hiphopia sekä tanssia esityksissään yhdistävä Lindsey Stirling vei sydämeni välittömästi. Tutustuin hänen tuotantoonsa syvällisesti ja olen soittanut enemmän tai vähemmän melkein päivittäin hänen musiikkiaan Youtubessa, Spotifyssä sekä mp3-soittimessani viimeiset kaksi vuotta. Viime huhtikuussa häneltä ilmestyi single nimeltä Beyond The Veil. Kuuntelin biisin, tykkäsin siitä ihan simona ja katsoin vielä Youtube-videon päätteeksi hänen pienen tervehdyksen. Hän kertoi, että kannattaa katsoa hänen USA:n kiertueen keikka-aikataulut sekä myös Euroopan kietueen aikataulut.

Olin heti, että voi v*ttu ihanaa! Voiskohan tässä käydä elämäni ehkä isoin flaksi? Puntaroin tuolloin siis vaan, että uskallanko todella lähteä syksyllä maailmanympärysmatkalle ja sattuisiko Lindsey juuri silloin syksyllä olemaan matkani varrella esiintymässä. Ja uskomatonta, mutta Berliinin konsertti keskiviikkona 15.10.2014 sopi suunnitelmiini aivan täydellisesti. No, ostin netistä heti kaksi lippua.

Elämykset ovat elämää aidoimmillaan

Kirjoitan tätä tekstiä keskiviikon ja torstain välisenä yönä berliiniläisessä hotellissa. En halua nukahtaa. En halua tämän päivän päättyvän vielä. Upea päivä. Ikimuistoinen. Päivällä olin osana historian ja nykyisyyden yhdistymistä, kun istuin rauhoittumassa Berliinin muurilla. Illalla olin konsertissa, joka ei unohdu koskaan.

Tuo alle kaksituntinen musiikkinautinto oli yksi parhaimpia elämyksiä koko elämäni aikana ja itse asiassa keitin äsken itselleni kahvia, jotta pysyisin hereillä ja saisin jatkaa tätä keskiviikkoa loputtomiin. Todellisuus kohosi niin hienoksi, että unimaailma jäi kakkoseksi.

Saavuimme Ollin kanssa äsken Columbiahallesta Lindsey Stirlingin keikalta takaisin hotellille ja tässä on ihan epätodellinen olo. Kyseessä oli ylivoimaisesti paras musiikkikonsertti, missä olen ikinä ollut. Ja samaa mieltä oli Olli. Hän oli kuullut viimeiset pari vuotta mun kehuvan tätä viulujumalatarta ja kuullut parit biisit mun tietokoneelta. Opa oli tykännyt biiseistä aikaisemminkin, mutta tuo keikka räjäytti myös hänen tajunnan ihan yltiölevelille. Äsken Ollikin asteli ulos konsertista silmiään pyöritellen ja hokien, että ”Paras keikka koskaan, jumalauta! Mitä tuolla just oikein tapahtui? Mahtavaa!”

Itse en ole ikinä nähnyt missään Lindsey Stirlingin kaltaista lahjakkuutta. Viulunsoitto jo itsessään on äärimmäisen herkkää ja vaikeaa puuhaa, ja kun siihen vielä lisätään parituntinen tanssisuoritus sekä mielettömän tyylikkäät koreografiat taustatanssijoiden kanssa, on vaikea käsittää, miten hän pystyy tekemään tuon kaiken.

Upeaa, kaunista ja henkeäsalpaavan mukaansatempaavaa viulunsoittoa sekä streetdance-henkistä rytmikästä tanssia siinä samalla. Kaikesta Stirlingin tekemisestä paistaa aito rakkaus siihen, mitä hän tekee. Keikalla nähtiin pari kerrassaan (mulla loppuu ylistävät adjektiivit kesken, joten käytän taas samoja sanoja) huikeaa taustatanssijaa, jotka toivat vauhtia ja lisärytmiä lavalle. Tanssijoilla oli repertuaarissaan loputon määrä liikkeitä sekä esiintymisasut vaihtuivat jokaiseen biisiin. Taustavideot puolestaan tukivat jokaista biisiä erikseen ja jokaisella biisillä oli vankka, koskettava ja puhutteleva tarina.

Mulla meni jatkuvasti kylmiä väreitä ja muutaman kerran meinasin ihan oikeasti alkaa itkeä. Kyllä vain - ei mua hävetä myöntää. Itken äärettömän harvoin, mutta keikan aikana kasvoillani lähes virranneet liikutuksen kyyneleet olivat seurausta sellaisesta harmonisesta olotilasta, missä aika ja paikka pysähtyvät.

Mun keho ja mieli olivat todella seesteisessä tilassa, ja tiesin koko ajan, että tulen yhtäältä muistelemaan tätä keikkaa ja toisaltaa tätä olotilaa, aina. Tunsin jatkuvasti vain rajatonta kiitollisuutta, että olin monen sattuman kautta löytänyt kyseisen artistin ja päätynyt hänen keikalleen Berliiniin loppuunmyytyyn musiikkihalliin. Ja vieläpä melkein eturiviin.

Yksi elämäni parhaimpia päiviä takana. 10/10 Kiitos!

Tässä kolme 15 sekunnin videonpätkää keikalta:
Lindsey Stirling - Beyond The Veil
Lindsey Stirling - Shatter Me

Lindsey Stirling - All Of Me (John Legend cover)

Tässä pari Lindsey Stirlingin musiikkivideota:
Lindsey Stirling - Shadows

Lindsey Striling - Sonf Of The Caged Bird

Ja alla kuvia keikalta:

Ostin jo huhtikuussa liput.

Ja voiko olla sattumaa - Hondalle löytyi parkkipaikan paras kolonen musiikkihallia ihan vastapäätä.

Ovet aukeamassa.

Olin täpinöissäni.

Lindsey Stirling.