Mun kuvankomea Hondani oli tänään parkissa Tullintorin lähellä Pinninkadulla, Tampereella. Saavuin yhdestä palaverista autoani kohti ja tiesin, että mulla oli omassa autossani vielä tovi jäljellä parkkiaikaa eli ei ollut mitään hätää.
Huomasin kuitenkin, että tummansiniseen haalariin pukeutunut lappuliisa - tai tässä tapauksessa lappuristo - kääntyi Pinninkadulle ja oli kyttäämässä autoja. Samalla hetkellä katsoin kelloani ja sen jälkeen kävelin eteenpäin katsellen autoissa olleita parkkilappuja. Kahdessa autossa oli aika menemässä umpeen ihan muutaman minuutin sisällä. Juoksin parkkimittarin luokse ja laitoin ensin euron ja sitten toisen euron. Nyt mulla oli siis kädessäni kaksi kappaletta reilun puolen tunnin mittaista parkkilappua.
Ja juuri kun tuimailmeinen ja keski-ikäinen lappuristo oli aloittamassa
sakottamispuuhia mun edelle parkkeerattuun autoon, niin iskin paikalle,
näytin lappuristolle kuittiani ja aloin laittaa lappuani auton
tuulilasin ulkopuolelle. Kerroin siinä naurahdellen, että huh huh, mähän
tulin kreivin aikaan lisäämään parkkiaikaa! Ilmekään värähtämättä
lappuristo lähti oitis etenemään Pinninkatua kohti seuraavia autoja.
Mutta mitä hän ei tiennyt, oli se, että olin juuri äskettäin ottanut
toisenkin reilun puolituntisen parkkilapun ja vain odotin sitä hetkeä,
että pääsisin iskemään ennen häntä uudemman kerran. Aloin siinä samalla
jo hieman tottua ajatukseen Pinninkadun parkkilappumiesenkelinä.
Ja uusi hetki tuli! Hölkkäsin lappuriston ohi ja laitoin tuon toisen parkkilappuni auton tuulilasin ja pyyhkijöiden väliin! Kommentoin siinä, että tää on mun serkun auto ja hänellä on autonavaimet hukassa ja tulin laittamaan vielä yhden parkkilapun tähän ja että huh huh, mähän ehdin tähänkin ja että mun kannattaa varmaan lotota, kun tällainen mäihä käy jatkuvasti näiden parkkiaikojen kanssa. Toivottelin hyvää päivänjatkoa saamatta vastakaikua toivotuksilleni, hyppäsin Hondaani ja katosin Tampereen perjantai-iltapäivävilinään.
Ja uusi hetki tuli! Hölkkäsin lappuriston ohi ja laitoin tuon toisen parkkilappuni auton tuulilasin ja pyyhkijöiden väliin! Kommentoin siinä, että tää on mun serkun auto ja hänellä on autonavaimet hukassa ja tulin laittamaan vielä yhden parkkilapun tähän ja että huh huh, mähän ehdin tähänkin ja että mun kannattaa varmaan lotota, kun tällainen mäihä käy jatkuvasti näiden parkkiaikojen kanssa. Toivottelin hyvää päivänjatkoa saamatta vastakaikua toivotuksilleni, hyppäsin Hondaani ja katosin Tampereen perjantai-iltapäivävilinään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti