 |
| Ikimuistoinen hetki. Hyvä kiertämään. |
Raportti Ranskasta TÄSTÄ.
Ostin vuosikausia sitten Kalevan Prismasta kuvassa olevan jättikokoisen pehmonallen. Olin tuolloin eronnut silloisesta tyttöystävästäni ja halusin yksinäisyyteeni ja alakuloisuuteeni halikaverin, joten iso pehmonalle oli oiva ratkaisu ja se on ilahduttanut minua kaikki nämä vuodet hyvinä sekä huonoina aikoina.
Lokakuun alussa lähtiessäni tälle maailmanympärysmatkalleni otin makuuhuoneeni hyllykön päältä Hondani peräkonttiin tuon pehmonallen, koska halusin antaa sen jollekin ihmiselle oikean tilaisuuden tullessa. Tänään tuo tilaisuus tuli täysin varoittamatta Pyreneiden vuoristossa. Nimittäin Etelä-Ranskan ja Andorran rajamaastossa sijaitsevan pikkukaupungin kaupassa tapahtui jotain odottamatonta.
Lähdimme Ollin kanssa torstaiaamuna kukonlaulun aikaan
ranskalaiskaupunki Dijonista ajamaan Ranskan läpi määränpäänämme
Andorra. Ajoin yhteensä melkein 1000 kilometriä, Opa antoi nerokkaita
karttaohjeita repsikanpenkiltä ja lopulta olimme Andorran rajoilla.
Päätimme vielä käydä ostamassa kaupasta 12 litran vesipullosetin sekä
yhdet kaljat upean päivämme palkinnoksi.
Mutta päivästä oli tulossa vieläkin upeampi, sillä kassajonossa edessämme oli kuvassa oleva äiti poikansa kanssa. Naisella oli kassahihnalla isot ostokset, mutta yllättäen hän viittoili meille sympaattisesti hymyillen kehnolla englannillaan, että menkää vaan eteemme, kun teillä on noin vähän ostoksia, niin pääsette nopeammin pois jonosta.
Olin aivan pöllämystynyt naisen vilpittömästä ystävällisyydestä sekä iloisuudesta. Hänestä huokui aito hyvyys. Hoidimme Ollin kanssa pienet ostoksemme, veimme ne Hondaani ja sitten minä iskin! Kun tuo mukava nainen ja hänen poikansa saapuivat kaupasta, menin minä hymyillen vielä kiittämään äskeisestä hyvästä teosta ja annoin vastalahjaksi pojalle tuon ison pehmonallen. Äiti ja poika yllättyivät täysin ja säteilivät kilpaa hymyillen.
Upea fiilis! Moi!
Mutta päivästä oli tulossa vieläkin upeampi, sillä kassajonossa edessämme oli kuvassa oleva äiti poikansa kanssa. Naisella oli kassahihnalla isot ostokset, mutta yllättäen hän viittoili meille sympaattisesti hymyillen kehnolla englannillaan, että menkää vaan eteemme, kun teillä on noin vähän ostoksia, niin pääsette nopeammin pois jonosta.
Olin aivan pöllämystynyt naisen vilpittömästä ystävällisyydestä sekä iloisuudesta. Hänestä huokui aito hyvyys. Hoidimme Ollin kanssa pienet ostoksemme, veimme ne Hondaani ja sitten minä iskin! Kun tuo mukava nainen ja hänen poikansa saapuivat kaupasta, menin minä hymyillen vielä kiittämään äskeisestä hyvästä teosta ja annoin vastalahjaksi pojalle tuon ison pehmonallen. Äiti ja poika yllättyivät täysin ja säteilivät kilpaa hymyillen.
Upea fiilis! Moi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti